« TieVie-asiantuntijakoulutus

Koulutuksen tavoite ja teemat

TieVie-asiantuntijakoulutuksen tavoitteena on syventää ja laajentaa osallistujien tieto- ja viestintätekniikan (tvt) opetuskäytön asiantuntemusta heidän omassa työssään. Tarkastelun kohteena koulutuksessa ovat pedagoginen, teknologinen ja organisatorinen kehittäminen sekä opetuksen laatu korkeakoulussa. Teknologinen kehittäminen ja verkostoitunut työskentely kulkevat näkökulmana läpi koulutuksen. Näiden erilaisten näkökulmien yhdistymistä TieVie-asiantuntijakoulutuksessa on kuvattu kuviossa 1. Tvt:n opetuskäyttöön liittyviä ongelmia ratkotaan yhdessä osallistujien ja kouluttajien muodostamassa asiantuntijayhteisössä. Vuorovaikutus, yhteisöllinen ongelmanratkaisu ja verkostoituminen ovat tärkeitä koulutuksen onnistumiseksi. Asiantuntijuuden kehittymistä tukee erityisesti mahdollisuus verkostoitumiseen sekä kokemusten ja tiedon jakamiseen yli korkeakoulurajojen. Koulutuksen aikana jokainen osallistuja toteuttaa tvt:a soveltavan kehittämishankkeen sekä dokumentoivat oppimaansa ja osaamisensa kehittymistä portfolioon.

Kuvio 1. Erilaisten näkökulmien yhdistyminen TieVie-asiantuntijakoulutuksessa (15 op).

Koulutuksen tavoitteena on saavuttaa ope.fi III -tason taidot. Koulutuksen suoritettuaan osallistujilla on syvällistä asiantuntemusta tvt:n sovellusmahdollisuuksista korkeakouluopetuksessa. Koulutuksen myötä osallistujat saavat valmiuksia opetuksen, oman työn ja työyhteisön kehittämiseen. Koulutus antaa valmiuksia esimerkiksi kehittää oman yksikön opetusta, toteuttaa verkostoituneesti opetuskokonaisuuksia tai toimia tvt:n opetuskäytön kouluttajana, konsulttina, ohjaajana, koulutussuunnittelijana tai tukihenkilönä.

Organisatorinen muutos

Koulutuksessa tarkastellaan korkeakoulua organisaationa, korkeakoulun kehittämistyön mahdollisuuksia, vaikuttavia sisäisiä ja ulkoisia muutostekijöitä, tvt:n ja organisatorisen muutoksen yhteyksiä sekä verkko-opetuksen liittyviä kysymyksiä organisatorisesta näkökulmasta. Tieto- ja viestintätekniikan käyttö opetuksessa on organisatorinen haaste, jossa pitäisi siirtyä strategioiden tasolta käytännön toimintaan. Tämä vaatii korkeakouluja rakentamaan muun muassa uudenlaisia pedagogisia ja teknologisia tukipalveluja. Millä tavalla korkeakoulun työympäristönä pitää muuttua, jotta se tukee uusien käytäntöjen syntymistä? Millaisia toimintatapoja tämä edellyttää korkeakoululta? Millaisia muutoksia pedagogiset ja teknologiset innovaatiot edellyttävät oppiaineissa, yksiköissä, laitoksissa, tiedekunnissa ja korkeakouluissa? Miten tuetaan asiantuntijaryhmien yhteistyötä ja verkostoissa toteutettavaa opetusta? Entä miten koulutuksen avulla voidaan tukea organisatorista muutosta? Teemaan liittyviä näkökulmia koulutuksessa pohditaan erityisesti Organisatorinen muutos -seminaarissa ja -verkkojaksolla.

Pedagoginen muutos

Pyrkimyksessään kouluttaa asiantuntijoita muuttuvissa oppimiskonteksteissa, korkeakoulu on uudenlaisten pedagogisten haasteiden edessä. Nykykäsityksen mukaan asiantuntijuus ei ole pysyvä ominaisuus, joka on kerran saavutettu koulutuksen ja työkokemuksen kautta. Se on pikemminkin toimintatapa, jossa yhdistyvät haasteellisiin ongelmiin tarttuminen, voimakas sitoutuminen ja oman osaamisen kehittäminen. Osaaminen ei ole ainoastaan yksilön, vaan myös yhteisön ominaisuus. Parhaiten korkeakouluopiskelijoiden oppimista tuetaan ottamalla heidät tiedeyhteisön jäseniksi, mukaan korkeakoulun todelliseen toimintaan. Millaisia käytännöllisiä pedagogisia ratkaisuja tämä vaatii korkeakouluopetukselta ja henkilöstökoulutukselta? Millaisia uusia haasteita ja mahdollisuuksia verkostoituminen ja teknologia tuovat mukanaan? Millaisella koulutuksella voidaan parhaiten vaikuttaa korkeakoulujen opetus- ja oppimiskulttuuriin? Miten korkeakouluopetusta voidaan kehittää? Miten opettajan työnkuva korkeakoulussa muuttuu? Mitä pedagoginen muutos tarkoittaa korkeakoulussa? Miten tvt:n mukaan tulo vaikuttaa korkeakoulujen opetus- ja toimintakulttuuriin? Pedagogiseen muutokseen liittyviä kysymyksiä käsitellään koulutuksessa erityisesti Pedagoginen muutos -seminaarissa ja -verkkojaksolla.

Tvt:n opetuskäytön laadun kehittäminen ja arviointi

Opetuksen ja korkeakoulun toiminnan laadun varmistus on tullut yhä tärkeämmäksi asiaksi suomalaisissa korkeakouluissa. Tämän vuoksi yhtenä läpäisevänä sisältönä TieVie-asiantuntijakoulutuksessa tarkastellaan laatuun liittyviä kysymyksiä. Korkeakouluissa on tärkeää lisätä laatuajattelua ja -tietoisuutta verkko-opetuksen alueella. Verkko-opetusta tulee tarkastella osana korkeakoulun opetuksen laadun kehittämistä. Laadun hallinta nähdään toiminnan kehittämisen välineenä. Miten korkeakoulujen toiminnan laatua voidaan seurata ja arvioida? Millaisia välineitä ja työkaluja on olemassa verkko-opetuksen prosessien ja niiden laadun tunnistamiseen ja dokumentointiin? Millaista lisäarvoa opetukseen tuo tvt:n hyödyntäminen? Millaisia ovat laadukkaaseen verkko-opetukseen johtavat toimintaprosessit, mallit ja laadun indikaattorit? Laatuun liittyviä näkökulmia käsitellään läpi koulutuksen. Laatu-näkökulmia pohditaan erityisesti Arviointi-seminaarissa ja -verkkojaksolla, jossa tarkastelua laajennetaan omasta kehittämishankkeesta kohti oman organisaation ja yksikön toiminnan keskeisiä laatutekijöitä.

Teknologinen muutos

Teknologia kehittyy tekniikan kehittäjien ja käyttäjien kokemusten myötä. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittäjät ja tukihenkilöt tarvitsevat teknologista ymmärrystä, jotta he pystyvät arvioimaan ja tekemään teknologiaa koskevia valintoja. Teknologian soveltaminen opetukseen ja uusien ratkaisujen kehittäminen edellyttää monialaisten asiantuntijaryhmien yhteistyötä sekä kykyä osallistua verkko-opetuksen ja opetusmateriaalien tuotantohankkeisiin. Muuttaako teknologian kehitys korkeakoulujen asemaa ja tehtävää yhteiskunnassa? Millaisia teknologisia kehityssuuntia on näköpiirissä ja mikä niiden merkitys on korkeakouluopetuksen kannalta? Teknologinen kehittäminen kulkee näkökulmana koko koulutuksessa. Koulutuksessa ei opetella yksittäisiä teknisiä taitoja.

Verkostoitunut toiminta

Tieto- ja viestintätekniikan soveltaminen opetuksessa muuttaa korkeakoulujen henkilökunnan työtä verkostomaiseksi. Verkostoituneessa opetuksessa esimerkiksi vastuu sisällöllisestä asiantuntemuksesta hajautuu ja opetuksessa korostuu suunnittelu ja organisointi. Verkostoitunut opetus edellyttää tiimityötä opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Tieto- ja viestintätekniikan mahdollistama joustava yhteistyö myös alueellisesti etäällä olevien toimijoiden kanssa tuo oman lisänsä verkostotyöhön. Miten opetusverkostot ja niiden myötä tiimityö, virtuaalisuus ja tekniikka muuttavat korkeakouluja? Miten verkostot muuttavat opettajan työnkuvaa korkeakouluissa ja organisaatioiden toimintakulttuuria? Mitä ongelmia toimijat kohtaavat verkostoissa toimiessaan ja millaisia ratkaisuja ongelmiin voidaan löytää? TieVie-asiantuntijakoulutuksen eri verkkojaksoilla ja seminaareissa tarkastellaan verkostoitumiseen liittyviä kysymyksiä. Lisäksi koulutuksessa edistetään ja tuetaan osallistujien verkostoitumista ja yhteistoimintaa muiden korkeakoulujen osallistujien kanssa valtakunnallisesti tieteen- ja koulutusalojen sisällä ja välillä sekä tarjotaan mahdollisuus tietojen ja kokemusten jakamiseen ja korkeakoulujen toimintatapojen vertailuun.