Arviointiaavan Sanomat - etusivulle

 « Takaisin  |  Etusivulle   Videoleikkeet  Optima-oppimisympäristöön

Portfolio yliopisto-opiskelun työvälineenä

Tytti Tenhula
Opetuksen kehittämisyksikkö
Oulun yliopisto

Portfolio tarkoittaa oman osaamisen itsearviointia ja dokumentointia. Portfolio tulee latinan sanoista portare ja folia, "kantaa lehteä". Sen suomennoksia ovat esimerkiksi ansiokansio, kasvunkansio tai oppimissalkku. Näytteitä omasta osaamisestaan ovat erilaisten kansioiden muodossa esittäneet jo pitkään esimerkiksi mallit, valokuvaajat ja arkkitehdit. Viime vuosina portfolioiden on havaittu olevan myös tehokkaita opiskelun työvälineitä, ja ne on otettu käyttöön oppimisen arvioinnissa kaikilla koulutusjärjestelmän tasoilla päiväkodeista yliopistoihin.

Portfolio soveltuu hyvin yliopisto-opiskelun työvälineeksi. Opiskelijan portfoliolla tarkoitetaan opiskelijan itsensä valitsemaa opiskelutehtävien kokoelmaa, joka edustaa hänen osaamistaan ja suorituksiaan yhdestä kurssista, opintokokonaisuudesta tai laajemmin vaikka koko koulutuksesta. Portfolioideaan kuuluu, että opiskelija tallentaa yksiin kansiin tai tiettyyn paikkaan mahdollisimman kattavasti kaiken opiskelun aikaisen kehityksen. Koska tämä työ tehdään myös myöhempää käyttöä varten, on viisainta säilyttää mahdollisimman täydellisesti kaikki materiaali. Portfolion symbolina on käytetty kansiota tai salkkua.

Portfoliotyö aktivoi oman yksilöllisen asiantuntemuksen rakentamiseen, koska kaikella, mitä opiskelija tekee - myös opiskelunsa ohessa - on merkitystä. Portfoliossa opiskelija voi dokumentoida osaamisensa sisältöjä yli arvosanojen, tuntimäärien ja opintoviikkojen. Opiskeluaika ei ole pelkkä koulutuksessa omaksuttavien tietojen ja taitojen vyyhti. Kaikki opiskelun aikana tehty persoonaa ja osaamista kehittävä työ tai toiminta on kehityksen ja pätevöitymisen kannalta olennaista. Tähän saakka vain opetussuunnitelman mukaisesta opiskelusta on jäänyt merkintä suoritusrekisteriin. Portfoliossa myös muu osaaminen dokumentoituu.

Portfolion luonne ja sisältö vaihtelevat sen pääasiallisen tarkoituksen mukaan . Perusportfoliolla tarkoitetaan oman osaamisen ja oppimisen persoonallista dokumentointi- ja tukijärjestelmää, oppimisprosessia myötäilevää työkansiota. Perusportfolioon kootaan kaikki opiskelutehtävät. Se voi sisältää esseitä, referaatteja, raportteja, työselosteita ym. tehtäviä. Myös tuotosten luonnokset ja välivaiheet kannattaa pitää tallessa. Näiden lisäksi perusportfolioon talletetaan opettajien, opiskelutovereiden ja asiantuntijoiden arvioinnit ja palautteet, itsearviot, analyysit, aineistot, muistiinpanot, käsitekartat, kuviot, valokuvat - yleensäkin kaikki materiaali, joka kertoo osaamisen kehittymisestä. Yleistä on myös päiväkirjan, ideavihkon tai muun vastaavan pohdintatyökalun käyttäminen.

Perusportfolion pohjalta tehdään oppimistuloksia esittävä näyteportfolio. Näyteportfoliossa opiskelija kertoo omasta oppimisestaan, vahvuuksistaan, syventymiskohteistaan ja alaan liittyvistä näkemyksistään ja valitsee sen liitteeksi (näytteeksi) haluamansa tuotokset. Näyteportfolio on oman osaamisen esite. Sen tekeminen tarkoittaa osaamisen parhaiden näytteiden valintaa ja jäsentämistä julkisesti esitettävään muotoon. Näyteportfoliolla usein tavoitellaan jotakin ulkoista päämäärää: kurssisuoritusta, työpaikkaa, apurahaa tai muuta tunnustusta. Tällöin sen muodon määrää osittain se, mitä työnantaja tai muu arvioiva taho edellyttää esitettäväksi. Näiden lisäksi näyteportfolioon voi sisältyä omasta persoonasta ja osaamisen erityisulottuvuuksista kertovaa materiaalia. Näyteportfolion voima on sen yksilöllisyydessä. Se on persoonallinen kuin sormenjälki.

Portfoliotyöllä tarkoitetaan oppimistapahtuman aikana toteutuvaa tuottamis-, arviointi- valikointi ja julkistamisprosessia. Oman osaamisen pohtiminen ja teoreettisen jäsennyksen luominen omasta toiminnasta on portfoliotyössä keskeistä. Filosofointi siitä, mitä tekee, miksi ja miten voi olla jopa olennaisin osa portfoliotyötä. Sen avulla toimija rakentaa itselleen tietoista ammatti-identiteettiä.

 ks. kuvio »

Portfoliotyön voi aloittaa vaikkapa oman ennakkokäsityksen selkeyttämisellä ja henkilökohtaisen opintosuunnitelman, oppisopimuksen laadinnalla. Mitä osaan nyt? Mitä pitäisi oppia ja missä ajassa? Opiskelusuunnitelman tekeminen ei välttämättä ole helppoa ja usein lopullinen tavoite muotoutuu opiskelun edetessä ja kirkastuu vasta opintojen loppuvaiheessa. Oman opiskelusuunnitelman laatiminen ohjaa työskentelyä haluttuun suuntaan. Portfoliotyö helpottaa oman toiminnan kriittistä tarkastelua, reflektointia. Opiskeluprosessin tueksi kannattaa järjestää useita arviointi- ja keskustelutilanteita, joissa opiskelijalla on mahdollisuus esitellä aikaansaannoksiaan, ja yhdessä opiskelijakollegoiden tutoreiden, opettajien ja muiden alan asiantuntijoiden kanssa ideoida asiaa eteenpäin.

Opintojakson tai opintojen päätyttyä opiskelija kokoaa oman näyteportfolionsa valmiiksi loppuarviointia varten. Näyteportfolio voi sisältää oppimisesta kertovien tuotosten lisäksi myös muuta materiaalia. Opiskelija voi esitellä esimerkiksi omaa oppimistaan, ryhmän toimintaa ja työskentelymenetelmiä: Mitä uutta opittiin tai oivallettiin työskentelyn aikana? Mikä on oma näkemykseni asiasta? Mitkä tavoitteet toteutuivat ja mitkä jäivät toteutumatta? Missä tarvittaisiin lisäharjoitusta? Mitä opittiin varsinaisen tavoitteen ohessa? Mihin asioihin tulevassa opiskelussa halutaan paneutua? Mitkä ovat opiskelijan omat vahvuusalueet? Lisäksi opiskelija voi perustella, miksi on valinnut juuri kyseiset dokumentit näyteportfolioon. Myös itsearvioinnit portfoliotyön onnistumisesta, suunnitelmat opiskelun jatkosta sekä toisten opiskelijoiden, opettajien tai muiden asiantuntijoiden kommentit ja arvioinnit voivat sisältyä portfolioon. Portfolion merkitys onkin pikemminkin reflektiivisessä, oppimista syventävässä prosessissa kuin itse kokoelmassa.

 ks. kuvio »

Parhaiten portfoliotyö tukee oppimista silloin, kun sitä käytetään työvälineenä koko opintokaaren ajan. Portfolio soveltuu hyvin myös yksittäisille kursseille mm. seminaari-, projekti- ja opinnäytetöihin, joissa opiskelu ajoittuu pitkälle aikavälille. Portfolio auttaa opiskelijaa huomaamaan oppimisen prosessiluonteen. Tietämys ja taidot kehittyvät vähitellen. Portfolio ohjaa opiskelijaa ja myös opettajaa tarkastelemaan eri aikoina tehtyjä tuotoksia ja seuraamaan opiskelijan kehitystä. Samalla arvioinnin rooli huomattavasti laajenee. Enää ei ole kyse vain lopullisen tuotoksen arvioinnista, vaan se koskee myös tavoitteita ja prosessia.

Portfolioarvioinnin etu perinteiseen tenttiin verrattuna on ulkopuolisen kontrollin väheneminen. Esimerkiksi tenttijännitys ei ole huonontamassa tuloksia. Opettajalle pitkän ajan kuluessa kerätty portfolio antaa yksittäistä tenttiä totuudenmukaisemman kuvan opiskelijan osaamisesta.

Portfolion tekeminen auttaa opiskelijaa seuraamaan omaa kehitystään ja oppimistaan. Omien opintosuoritusten tarkasteleminen herättää uudella tavalla kysymään, miksi opiskelen. Opiskelenko suorituksen takia vai oppimista ja tulevaa työtä varten? Portfoliotyötä tehneet opiskelijat ovat kertoneet, että oman opiskelun pohtiminen portfoliotyön kautta on helpottanut opintojen kokonaisuuden ymmärtämistä ja auttanut rakentamaan omaa asiantuntemusta.

Portfolion kirjoittaminen ei välttämättä ole helppoa. Kirjoitettavia asioita on paljon, ja oleellisen materiaalin valitseminen kaikesta olemassa olevasta saattaa olla vaikeaa. Vaikeaksi on koettu myös omien hyvien puolien kirjoittaminen; miten välttää itsensä kehuminen, mutta kuitenkin välittää lukijalle positiivinen vaikutelma. Portfolion kokoaminen on lisännyt omien opintosuoritusten ja kirjallisten töiden arvostusta. Tehtävät eivät ole enää tuntuneet "pakkopullilta", jotka täytyy poissuorittaa, vaan dokumenteilta, joilla voi osoittaa omaa kehittymistään ja osaamistaan.

Oman osaamisen kehittäminen ja sen markkinointi on tärkeää siirryttäessä työelämään. Portfolio parantaa opiskelijan työllistymismahdollisuuksia, sillä se kertoo opiskelusta, osaamisesta, kiinnostuksen kohteista ja tavoitteista enemmän kuin pelkät arvosanat todistuksessa . Ajan tasalla olevalla portfoliolla on helppo edustaa itseään ja osaamistaan jatkokoulutukseen tai työhön pyrkiessään.

Portfolio voi sisältää esimerkiksi seuraavia asioita:

Pohdintaa tavoitteista:

  • Miksi ja minkä vaiheiden kautta hakeuduin opiskelemaan yliopistoon?
  • Mitkä olivat tavoitteeni kun valitsin koulutustani?
  • Miltä opiskelu on tuntunut? Mikä on ollut helppoa, mikä vaikeaa? Miksi?
  • Millainen oppija olen? Miten työskentelen?
  • Millaisia tavoitteita olen asettanut omalle opiskelulleni? Miten tavoitteeni ovat toteutuneet tähän mennessä?
  • Mihin aion tulevissa opinnoissani keskittyä tai suuntautua?

Näkemyksiä tieteenalasta:

  • Millainen on näkemykseni opiskelemastani tieteenalasta? Miten se eroaa esimerkiksi muista lähitieteistä?
  • Miten näkemykseni on muuttunut tai kehittynyt opiskelun aikana?

Pohdintaa tutkimuksen tekemisestä:

  • Mikä on käsitykseni tieteestä, tiedosta, tiedeyhteisöstä, tutkimuksen laadusta?
  • Millainen tutkijatyyppi olen?
  • Miten työskentelen tutkimusta tehdessäni?
  • Mitä olen tutkinut, millaisia menetelmiä olen käyttänyt?
  • Millaisten avainkokemusten kautta olen kehittynyt nykyisen kaltaiseksi tutkijaksi?
  • Millainen on oman tutkimukseni merkitys muille tutkijoille, tieteelle ja yhteiskunnalle?

Perusteluita valinnoille:

  • Miksi olen valinnut juuri kyseiset työt näyteportfoliooni?
  • Kuvausta harrastuksista, työkokemuksesta, kielitaidosta
  • Millaista (alaan liittyvää) työkokemusta, asiantuntemusta, millaisia harrastuksia minulla on?

Arvioita ja palautteita itseltä, opiskelija-kollegoilta, opettajilta, tutoreilta, harjoittelun ohjaajilta, asiakkailta, potilailta, työnantajilta…:

  • Missä olen hyvä, missä minun pitäisi vielä kehittyä?
  • Mihin suuntaan haluaisin kehittyä?
  • Mitkä ovat vahvuuteni ja heikkouteni?

Pohdintaa omista tulevaisuuden visioista ja kehittymishaasteista:

  • Millainen työ minua kiinnostaa?
  • Millaisiin työtehtäviin haluaisin sijoittua?
  • Millaisia tulevaisuudentavoitteita olen itselleni asettanut?
  • Millaisia jatko(koulutus)suunnitelmia minulla on?

 Artikkeli on julkaistu teoksessa Opetus sydämen asiana. Tenhula, T. (toim.). Oulun yliopisto. Dialogeja 2. 157 - 165.

 

« Takaisin | Etusivulle »