Tytti Tenhula
Opetuksen kehittämisyksikkö
Oulun yliopisto
Portfolio tarkoittaa oman osaamisen itsearviointia ja
dokumentointia. Portfolio tulee latinan sanoista portare
ja folia, "kantaa lehteä". Sen suomennoksia
ovat esimerkiksi ansiokansio, kasvunkansio tai oppimissalkku.
Näytteitä omasta osaamisestaan ovat erilaisten
kansioiden muodossa esittäneet jo pitkään
esimerkiksi mallit, valokuvaajat ja arkkitehdit. Viime vuosina
portfolioiden on havaittu olevan myös tehokkaita opiskelun
työvälineitä, ja ne on otettu käyttöön
oppimisen arvioinnissa kaikilla koulutusjärjestelmän
tasoilla päiväkodeista yliopistoihin.
Portfolio soveltuu hyvin yliopisto-opiskelun työvälineeksi.
Opiskelijan portfoliolla tarkoitetaan opiskelijan itsensä
valitsemaa opiskelutehtävien kokoelmaa, joka edustaa
hänen osaamistaan ja suorituksiaan yhdestä kurssista,
opintokokonaisuudesta tai laajemmin vaikka koko koulutuksesta.
Portfolioideaan kuuluu, että opiskelija tallentaa yksiin
kansiin tai tiettyyn paikkaan mahdollisimman kattavasti
kaiken opiskelun aikaisen kehityksen. Koska tämä
työ tehdään myös myöhempää
käyttöä varten, on viisainta säilyttää
mahdollisimman täydellisesti kaikki materiaali. Portfolion
symbolina on käytetty kansiota tai salkkua.
Portfoliotyö aktivoi oman yksilöllisen asiantuntemuksen
rakentamiseen, koska kaikella, mitä opiskelija tekee
- myös opiskelunsa ohessa - on merkitystä. Portfoliossa
opiskelija voi dokumentoida osaamisensa sisältöjä
yli arvosanojen, tuntimäärien ja opintoviikkojen.
Opiskeluaika ei ole pelkkä koulutuksessa omaksuttavien
tietojen ja taitojen vyyhti. Kaikki opiskelun aikana tehty
persoonaa ja osaamista kehittävä työ tai
toiminta on kehityksen ja pätevöitymisen kannalta
olennaista. Tähän saakka vain opetussuunnitelman
mukaisesta opiskelusta on jäänyt merkintä
suoritusrekisteriin. Portfoliossa myös muu osaaminen
dokumentoituu.
Portfolion luonne ja sisältö vaihtelevat sen
pääasiallisen tarkoituksen mukaan . Perusportfoliolla
tarkoitetaan oman osaamisen ja oppimisen persoonallista
dokumentointi- ja tukijärjestelmää, oppimisprosessia
myötäilevää työkansiota. Perusportfolioon
kootaan kaikki opiskelutehtävät. Se voi sisältää
esseitä, referaatteja, raportteja, työselosteita
ym. tehtäviä. Myös tuotosten luonnokset ja
välivaiheet kannattaa pitää tallessa. Näiden
lisäksi perusportfolioon talletetaan opettajien, opiskelutovereiden
ja asiantuntijoiden arvioinnit ja palautteet, itsearviot,
analyysit, aineistot, muistiinpanot, käsitekartat,
kuviot, valokuvat - yleensäkin kaikki materiaali, joka
kertoo osaamisen kehittymisestä. Yleistä on myös
päiväkirjan, ideavihkon tai muun vastaavan pohdintatyökalun
käyttäminen.
Perusportfolion pohjalta tehdään oppimistuloksia
esittävä näyteportfolio. Näyteportfoliossa
opiskelija kertoo omasta oppimisestaan, vahvuuksistaan,
syventymiskohteistaan ja alaan liittyvistä näkemyksistään
ja valitsee sen liitteeksi (näytteeksi) haluamansa
tuotokset. Näyteportfolio on oman osaamisen esite.
Sen tekeminen tarkoittaa osaamisen parhaiden näytteiden
valintaa ja jäsentämistä julkisesti esitettävään
muotoon. Näyteportfoliolla usein tavoitellaan jotakin
ulkoista päämäärää: kurssisuoritusta,
työpaikkaa, apurahaa tai muuta tunnustusta. Tällöin
sen muodon määrää osittain se, mitä
työnantaja tai muu arvioiva taho edellyttää
esitettäväksi. Näiden lisäksi näyteportfolioon
voi sisältyä omasta persoonasta ja osaamisen erityisulottuvuuksista
kertovaa materiaalia. Näyteportfolion voima on sen
yksilöllisyydessä. Se on persoonallinen kuin sormenjälki.
Portfoliotyöllä tarkoitetaan oppimistapahtuman
aikana toteutuvaa tuottamis-, arviointi- valikointi ja julkistamisprosessia.
Oman osaamisen pohtiminen ja teoreettisen jäsennyksen
luominen omasta toiminnasta on portfoliotyössä
keskeistä. Filosofointi siitä, mitä tekee,
miksi ja miten voi olla jopa olennaisin osa portfoliotyötä.
Sen avulla toimija rakentaa itselleen tietoista ammatti-identiteettiä.
ks.
kuvio »
Portfoliotyön voi aloittaa vaikkapa oman ennakkokäsityksen
selkeyttämisellä ja henkilökohtaisen opintosuunnitelman,
oppisopimuksen laadinnalla. Mitä osaan nyt? Mitä
pitäisi oppia ja missä ajassa? Opiskelusuunnitelman
tekeminen ei välttämättä ole helppoa
ja usein lopullinen tavoite muotoutuu opiskelun edetessä
ja kirkastuu vasta opintojen loppuvaiheessa. Oman opiskelusuunnitelman
laatiminen ohjaa työskentelyä haluttuun suuntaan.
Portfoliotyö helpottaa oman toiminnan kriittistä
tarkastelua, reflektointia. Opiskeluprosessin tueksi kannattaa
järjestää useita arviointi- ja keskustelutilanteita,
joissa opiskelijalla on mahdollisuus esitellä aikaansaannoksiaan,
ja yhdessä opiskelijakollegoiden tutoreiden, opettajien
ja muiden alan asiantuntijoiden kanssa ideoida asiaa eteenpäin.
Opintojakson tai opintojen päätyttyä opiskelija
kokoaa oman näyteportfolionsa valmiiksi loppuarviointia
varten. Näyteportfolio voi sisältää
oppimisesta kertovien tuotosten lisäksi myös muuta
materiaalia. Opiskelija voi esitellä esimerkiksi omaa
oppimistaan, ryhmän toimintaa ja työskentelymenetelmiä:
Mitä uutta opittiin tai oivallettiin työskentelyn
aikana? Mikä on oma näkemykseni asiasta? Mitkä
tavoitteet toteutuivat ja mitkä jäivät toteutumatta?
Missä tarvittaisiin lisäharjoitusta? Mitä
opittiin varsinaisen tavoitteen ohessa? Mihin asioihin tulevassa
opiskelussa halutaan paneutua? Mitkä ovat opiskelijan
omat vahvuusalueet? Lisäksi opiskelija voi perustella,
miksi on valinnut juuri kyseiset dokumentit näyteportfolioon.
Myös itsearvioinnit portfoliotyön onnistumisesta,
suunnitelmat opiskelun jatkosta sekä toisten opiskelijoiden,
opettajien tai muiden asiantuntijoiden kommentit ja arvioinnit
voivat sisältyä portfolioon. Portfolion merkitys
onkin pikemminkin reflektiivisessä, oppimista syventävässä
prosessissa kuin itse kokoelmassa.
ks.
kuvio »
|
Parhaiten portfoliotyö tukee oppimista silloin, kun
sitä käytetään työvälineenä
koko opintokaaren ajan. Portfolio soveltuu hyvin myös
yksittäisille kursseille mm. seminaari-, projekti-
ja opinnäytetöihin, joissa opiskelu ajoittuu pitkälle
aikavälille. Portfolio auttaa opiskelijaa huomaamaan
oppimisen prosessiluonteen. Tietämys ja taidot kehittyvät
vähitellen. Portfolio ohjaa opiskelijaa ja myös
opettajaa tarkastelemaan eri aikoina tehtyjä tuotoksia
ja seuraamaan opiskelijan kehitystä. Samalla arvioinnin
rooli huomattavasti laajenee. Enää ei ole kyse
vain lopullisen tuotoksen arvioinnista, vaan se koskee myös
tavoitteita ja prosessia.
Portfolioarvioinnin etu perinteiseen tenttiin verrattuna
on ulkopuolisen kontrollin väheneminen. Esimerkiksi
tenttijännitys ei ole huonontamassa tuloksia. Opettajalle
pitkän ajan kuluessa kerätty portfolio antaa yksittäistä
tenttiä totuudenmukaisemman kuvan opiskelijan osaamisesta.
Portfolion tekeminen auttaa opiskelijaa seuraamaan omaa
kehitystään ja oppimistaan. Omien opintosuoritusten
tarkasteleminen herättää uudella tavalla
kysymään, miksi opiskelen. Opiskelenko suorituksen
takia vai oppimista ja tulevaa työtä varten? Portfoliotyötä
tehneet opiskelijat ovat kertoneet, että oman opiskelun
pohtiminen portfoliotyön kautta on helpottanut opintojen
kokonaisuuden ymmärtämistä ja auttanut rakentamaan
omaa asiantuntemusta.
Portfolion kirjoittaminen ei välttämättä
ole helppoa. Kirjoitettavia asioita on paljon, ja oleellisen
materiaalin valitseminen kaikesta olemassa olevasta saattaa
olla vaikeaa. Vaikeaksi on koettu myös omien hyvien
puolien kirjoittaminen; miten välttää itsensä
kehuminen, mutta kuitenkin välittää lukijalle
positiivinen vaikutelma. Portfolion kokoaminen on lisännyt
omien opintosuoritusten ja kirjallisten töiden arvostusta.
Tehtävät eivät ole enää tuntuneet
"pakkopullilta", jotka täytyy poissuorittaa,
vaan dokumenteilta, joilla voi osoittaa omaa kehittymistään
ja osaamistaan.
Oman osaamisen kehittäminen ja sen markkinointi on
tärkeää siirryttäessä työelämään.
Portfolio parantaa opiskelijan työllistymismahdollisuuksia,
sillä se kertoo opiskelusta, osaamisesta, kiinnostuksen
kohteista ja tavoitteista enemmän kuin pelkät
arvosanat todistuksessa . Ajan tasalla olevalla portfoliolla
on helppo edustaa itseään ja osaamistaan jatkokoulutukseen
tai työhön pyrkiessään.
Portfolio voi sisältää esimerkiksi seuraavia
asioita:
Pohdintaa tavoitteista:
- Miksi ja minkä vaiheiden kautta hakeuduin opiskelemaan
yliopistoon?
- Mitkä olivat tavoitteeni kun valitsin koulutustani?
- Miltä opiskelu on tuntunut? Mikä on ollut
helppoa, mikä vaikeaa? Miksi?
- Millainen oppija olen? Miten työskentelen?
- Millaisia tavoitteita olen asettanut omalle opiskelulleni?
Miten tavoitteeni ovat toteutuneet tähän mennessä?
- Mihin aion tulevissa opinnoissani keskittyä tai
suuntautua?
Näkemyksiä tieteenalasta:
- Millainen on näkemykseni opiskelemastani tieteenalasta?
Miten se eroaa esimerkiksi muista lähitieteistä?
- Miten näkemykseni on muuttunut tai kehittynyt opiskelun
aikana?
Pohdintaa tutkimuksen tekemisestä:
- Mikä on käsitykseni tieteestä, tiedosta,
tiedeyhteisöstä, tutkimuksen laadusta?
- Millainen tutkijatyyppi olen?
- Miten työskentelen tutkimusta tehdessäni?
- Mitä olen tutkinut, millaisia menetelmiä olen
käyttänyt?
- Millaisten avainkokemusten kautta olen kehittynyt nykyisen
kaltaiseksi tutkijaksi?
- Millainen on oman tutkimukseni merkitys muille tutkijoille,
tieteelle ja yhteiskunnalle?
Perusteluita valinnoille:
- Miksi olen valinnut juuri kyseiset työt näyteportfoliooni?
- Kuvausta harrastuksista, työkokemuksesta, kielitaidosta
- Millaista (alaan liittyvää) työkokemusta,
asiantuntemusta, millaisia harrastuksia minulla on?
Arvioita ja palautteita itseltä, opiskelija-kollegoilta,
opettajilta, tutoreilta, harjoittelun ohjaajilta, asiakkailta,
potilailta, työnantajilta
:
- Missä olen hyvä, missä minun pitäisi
vielä kehittyä?
- Mihin suuntaan haluaisin kehittyä?
- Mitkä ovat vahvuuteni ja heikkouteni?
Pohdintaa omista tulevaisuuden visioista ja kehittymishaasteista:
- Millainen työ minua kiinnostaa?
- Millaisiin työtehtäviin haluaisin sijoittua?
- Millaisia tulevaisuudentavoitteita olen itselleni asettanut?
- Millaisia jatko(koulutus)suunnitelmia minulla on?
Artikkeli
on julkaistu teoksessa Opetus sydämen asiana.
Tenhula, T. (toim.). Oulun yliopisto. Dialogeja 2.
157 - 165.
|
|