Arviointiaavan Sanomat - etusivulle

 « Takaisin  |  Etusivulle   Videoleikkeet  Optima-oppimisympäristöön

Portfoliotentti

Asko Karjalainen
Oulun yliopisto
opetuksen kehittämisyksikkö

Portfolion käyttö tenttimenetelmänä alkoi Kanadasta ja Pohjoisamerikasta 1980-luvulla. Suomessa portfolion käyttö eri oppilaitoksissa aina lastentarhasta yliopistoihin on voimakkaasti lisääntynyt 1990-luvun edetessä. Portfolio onkin hyödyllinen ja lupaava oppimisen arvioinnin väline. Se rakentuu itsearvioinnille, mutta monipuolisimmillaan siihen yhdistyy lisäksi vertaisarvioinnin ja asiantuntija-arvioinnin parhaita piirteitä. Sillä pyritään myös voittamaan perinteisen kuulustelukäytännön keinotekoistumista, "reaalielämästä irrallistumista". Arviointiteoreettista perustaa portfoliolle voi hakea mm. autenttisen arvioinnin, suoran arvioinnin, jatkuvan arvioinnin ja sopimusarvioinnin käsitejärjestelmistä.

Portfoliotentti on yksinkertaisimmillaan sitä, että opiskelija tuo itse valitsemiaan osaamisnäytteitä opettajan arvioitavaksi. Mitään muuta koetta tai kuulustelua ei järjestetä. Portfolio voidaan tehdä tietyn kurssin suoritukseksi. Se voi kattaa myös useampia opintojaksoja tai laajimmillaan: koko tutkinnon. Portfoliolla voi olla arvioinnissa myös sivurooli. Tällöin sitä käytetään täydentävänä menetelmänä ja sen lisäksi järjestetään perinteisiä tai eri tavoin muunneltuja kokeita ja tenttejä.

Kaikissa kuvatuissa tapauksissa oppija tulee perehdyttää portfoliotyöhön ja portfolion käyttö tulee perustella huolellisesti. Tämä johtuu siitä, että portfolio on tosiasiassa perinteisestä arviointiajattelusta ja -käytännöstä voimakkaasti poikkeava työväline. Oppijan tulee oivaltaa, että portfoliotyötä ei tehdä siksi että opettaja tai oppilaitos sitä edellyttää vaan siitä syystä että hän itse voisi ottaa oppimisen ohjat omiin käsiinsä. Tämä oivallus ei synny itsestään. Se ei ole helppo asia myöskään opettajalle.

Portfolioarviointiin perehdyttämisen lähtökohta on perusportfolio / näyteportfolio- erottelun selventäminen. Perusportfolio tarkoittaa oppijan itse oman oppimisensa tueksi rakentamaa kehittämis- ja seurantajärjestelmää. Siihen sisältyy sellaista oppimista auttavaa toimintaa, jonka oppija todella kokee hyödylliseksi. Tähän tulee kuitenkin antaa ohjeita. Oppija voi pitää oppimispäiväkirjaa, tehdä kurssia tukevan "tutkimusohjelman", lisätehtäväkokoelman jne...oppiaineesta riippuen. Perusportfoliotyöta varten opettaja voi järjestää erilaisia tukitoimintoja, joiden käyttö kuitenkin on vapaaehtoista: tehtävien tarkistamista, tutorointia, kirjallisuutta ja muita asiantuntija- ja tietopalveluja. Oppijoilta voi edellyttää kirjallisen suunnitelman tekemistä perusportfoliotyölleen. Perusportfoliotyötä ei kuitenkaan muutoin valvota tai kontrolloida, sitä ainoastaan tuetaan. Näyteportfoliolle sensijaan laaditaan yhdessä oppijoiden kanssa sekä sisältö- , rakenne- että ajoitussuunnitelma. Oppijoiden tulee tiettyinä ajankohtina osoittaa osaamistaan sovituista aihepiireistä itse valmistamiensa näytteiden avulla. Aikatauluttamista voi verrata projektisuunnitelman tekemiseen. Ajankohdat voivat olla kaikille yhteiset, mutta jokaiselle tai jollekulle oppijalle voi laatia myös yksilöllisen näyteaikataulun. Näyteportfolio koostuu näistä dokumenteista ja se on luonteeltaan julkinen. Välillä tapahtuvia katselmuksia ei välttämättä tarvitse järjestää. Niiden hyöty kuitenkin on siinä, että sekä opettaja että opiskelija saavat palautetta työskentelyprosessista. Kurssin päätyttyä oppijalle tulee antaa aikaa näyteportfolion viimeistelyyn julkistettavaan kuntoon. Oman osaamisen julkistamisideaa tukee, jos oppijaryhmä, luokka, projektiryhmä, mahdollisesti laajempikin yleisö pääsee arvioimaan oppijoiden työtä.

 

Osaamisnäytteet arvioidaan sanallisesti ja lopputulos mahdollisesti myös arvostellaan numeerisesti. Arviointi ja arvostelu edellyttää, että oppijoiden tuotoksille on edeltäkäsin tehty julkinen kriteeristö tai laatuluokitus. Arviointisuunnitelman tai -sopimuksen laatiminen yhdessä oppijoiden kanssa kuuluu portfoliotentin perusideaan oleellisesti. Arviointisopimus pitää sisällään aikataulun ja kriteeristön lisäksi myös arvioijien määrittelyn: arviointiin voi sisältyä opettajan lisäksi esimerkiksi työn tekijän itsearvio sekä oppijakollegojen lausunnot.

Perinteisesti tentti ja arviointi on tapahtunut opetuksen ja opiskelun päätteeksi. Portfolioarviointi käynnistyy heti kurssin alussa ja yhdistyy sekä opettajan että oppijan työskentelyyn yhdeksi jatkuvan vuorovaikutuksen tekijäksi. Perinteinen kurssin lopussa suoritettu testaaminen on oppijalle merkinnyt tietyn oppisisällön omaksumisen päätepistettä, poissuorittamista. Tutkimuksissa on havaittu, että tällainen kurssin päätyttyä suoritettu tentti, varsinkin jos se on muistinvarainen, voi jopa edesauttaa kurssisisällön unohtamista. Vastaus tenttipaperissa on periaatteessa hyvin tärkeä oppijan tuotos, mutta sitä ei yleensä sellaiseksi mielletä. Tenttiin liittyvät tunne-elämykset ovat sitä vastoin hyvin usein negatiivisesti värittyneitä. Tentti koetaan uhkaavana jopa pelottavana tilanteena, jollaisessa ei "vapaaehtoisesti" haluttaisi työskennellä. Uhkaa kasvattaa tentin olemassaoloon ja lähestymiseen sisältyvä ainutkertaisuuden ja myös sattumanvaraisuuden tuntemus. Tentti tapahtuu ja on ohi "hetkessä" kuin urheilusuoritus - epäonnistuminen on mahdollista valmentautumisesta huolimatta.

Portfoliotyö sen sijaan on oppijan itseilmaisun väline ajassa. Siihen voi sisältyä myös kritiikkiä jopa kapinaa. Näyteportfolio on oppilaalle ja opiskelijalle arvokas tuotos, näytteille asetettava työ. Pienelle lapselle on luonteenomaista tulla näyttämään valmistamaansa teosta iloisena ja onnellisena, kehuja odottaen. Tämän tuntemuksen säilyttäminen tai palauttaminen on mainio tavoite portfolioarvioinnissa.

TEHTÄVIÄ:

1. Miten oppija osaa ottaa vastuuta toiminnastaan? Kuinka vastuun oppimista voi tukea?

2. Kuinka opettaja voi tietää, että osaamisnäytteet ovat oppijan itsensä tekemiä? Onko tämä ylipäänsäkään oleellinen kysymys?

3. Millainen on hyvän näyteportfolion / osaamisnäytteen rakenne?

4. Kuinka osaamisnäytteet voi luotettavasti ja oikeudenmukaisesti arvioida?

5. Perinteistä arviointia kokeineen ja tentteineen on kritisoitu luonnollisesta toiminnasta ja osaamisesta vieraantuneeksi ja "paperinmakuiseksi". Voiko sama kritiikki koskea myös portfolioarviointia?

6. Jokaisella arviointitavalla on haluttuja vaikutuksia ja oheisvaikutuksia. Mitä oheisvaikutuksia tai piileviä seurauksia portfoliomenetelmään voi sisältyä?

7. Mitä seuraisi, jos omassa oppilaitoksessasi kaikki tentit poistettaisiin ja tilalle tulisi portfolioarviointi?

« Takaisin | Etusivulle »