Perinteisen tentin variaatioita

Perinteinen tentti

Perinteinen tentti on luennosta ja opiskelutilanteesta irrallinen muistinvarainen kuulustelutilanne. Sen tavoitteena on opitun asian pääosin määrällinen kontrollointi palautteen antamiseksi niin opiskelijalle kuin opettajallekin.

Opiskelijalle annettu palaute ei ole sisällöllistä vaan pelkkä arvolause (hyväksytty/hylätty; 1-3, 1-5 tms). Suomalaisessa tenttikulttuurissa tämä malli on yhäkin eniten käytetty:

Tentti toteutetaan seuraavalla tavalla:

1. Opiskelija kertaa luennon aihepiiriä tai lukee teosta tai opintokokonaisuutta omalla ajallaan.

2. Tentaattori valmistaa luennosta ja/tai teoksesta yhden laajan tai useita suppeita kysymyksiä. Osa kysymyksistä on mahdollisesti vaihtoehtoisia. Kysymykset voivat olla myös monivalintoja.

3. Ennalta sovittuna ajankohtana opiskelija saapuu tenttiin. Tenttitilanne on valvottu mahdollisten vilppien (lunttaus tai yhteistyö) ehkäisemiseksi. Tentissä opiskelijalla saa olla mukanaan vain kirjoitusvälineet.

4. Tentin aikana (2-3 tuntia) opiskelija muistinsa pohjalta vastaa annettuihin kysymyksiin.

5. Tentaattori arvioi vastaukset ja ilmoittaa tuloksen tietyn ajan sisällä tentin ajankohdasta.

Materiaali mukana — aineistotentti

Teokset, luentomuistiinpanot tms. oheismateriaali saa olla mukana tentissä. Muuten tentti toteutetaan kuten edellä.

Tehtävänanto on sellainen, että kirjoista ei löydy suoraa vastausta, vaan opiskelijan on kyettävä yhdistelemään ja päättelemään. Kirjoista löytyy vain vinkkejä ja faktoja.

Aineistotenttiin valmistautumisesta opiskelijalle kannattaa antaa hyvä ohje ennen tenttiä. Jos näin ei tehdä, niin ensimmäisellä kerralla opiskelija tulee tenttiin valmistautumatta kuvitellen, että tentissä ehtii selailla. Tällöin tentti yleensä tulee hylätyksi tai "täydennettäväksi", sillä tentissä ei enää ole aikaa lukea teoksia.

Tehtävät etukäteen

Kysymykset annetaan opiskelijoille etukäteen tiedoksi. Kysymyksiä voi olla suuri joukko, josta tenttikysymykset (esim. 2-3 kysymystä) tulevat.

Tämän tarkoituksena on vähentää tenttistressiä ja varmistaa, että opiskelija työskentelee opintojakson kannalta olennaisten aihepiirien parissa.

Suullinen kuulustelu

Opiskelija valmistautuu tenttiin traditionaaliseen tapaan. Tenttitilanne on keskustelutilanne, jossa tentaattori arvioi opiskelijan tietämyksen tasoa.

Tentaattorilla on lukuisia mahdollisia tenttikysymyksiä, joista hän tiettyjen kriteereiden perusteella valitsee kullekin opiskelijalle sopivat kysymykset.

Tällaisen tentin tavoitteena on saada selville opiskelijan todellinen osaaminen ja tiedon aukkopaikat. Suurin ongelma tällaisessa perinteisessä suullisessa tentissä on tilanteen psyykkinen kuormittavuus sekä opiskelijan että opettajan kannalta.

Jos tämän kaltaisia tenttejä pidetään, tulisi tentissä käyty keskustelu olla luonteeltaan opetuskeskustelua, ei kuulustelua.

Luentoa tukeva tentti

Kun 3/4 luennon ajasta on kulunut, pidetään traditionaalisen tentin kaltainen tentti. Tentti palautetaan korjattuna ja luento jatkuu luennoijan saaman palautteen pohjalta.

Jos osaaminen on ollut heikkoa, painottuu luennon loppuaika kertaamiseen ja aihepiirien syventelyyn. Jos tenttitulokset ovat hyviä, edetään vielä uuteen asiaan.

Opiskelija velvoitetaan osallistumaan tentin jälkeisille luentokerroille.

Tavoitteena on antaa sekä opiskelijalle että opettajalle sisällöllistä palautetta. Opiskelija saa selville tekemänsä virheet ja saa vastauksen virinneisiin kysymyksiin ja ilmenneisiin ongelmiin. Tentaattori saa selville opetuksensa puutteita ja voi vielä korjata tilannetta.

Arviointi: arvosana määräytyy tentin pohjalta. Jos opiskelija haluaa esim. korottaa saamaansa arvosanaa, hän voi sopia luennoijan kanssa sopivasta kirjallisesta lisätyöstä tai vastauksen täydentämisestä.

Pienet luentotehtävät

Luennon aikana opiskelijoille annetaan useita pikkutehtäviä, joihin he saavat vastata 10-15 minuutin ajan. Vastaukset kootaan pois, ja käydään läpi luennon aikana. Luento ohjautuu näiden vastausten sisältämän palautteen pohjalta. Tentti koostuu kokonaisuudessaan näistä pitkin luentoa tehdyistä tehtävistä.

Opiskelijoille tulee tarjota mahdollisuus täydentää kurssin lopuksi tuotostaan, jos he eivät ole suoritukseensa tyytyväisiä.

Kirjatentti alkutenttinä

Opintojaksoon kuuluva kirjallisuus tentitään traditionaaliseen tapaan ennen kurssia. Luennot painottuvat saatujen tulosten mukaan opiskelijoiden vaikeiksi kokemiin alueisiin.

Lähtötasotentti ennen luentoja

1. Ensimmäisellä luentokerralla järjestetään "lähtötasotentti", joka on esim. edellisen vuoden luentotentti. Opiskelija voi näin itse todeta tietonsa tason ja sen, mitä hänen tulee luentojen aikana oppia.

2. Lähtötentin kysymyksiin vastataan vähitellen luentosarjan edetessä ja harjoitusten aikana. Alkutentti virittää opiskelijoissa kysymyksiä ja keskustelua.

3. Varsinaisena luentokuulusteluna järjestetään perinteinen luentotentti, joka eroaa perinteisestä siinä, että opiskelijat ovat aktiivisesti valmistautuneet siihen koko luentosarjan ajan.

Ryhmissä tehtävä tentti / vastausjäsennysten käyttö

1. Tenttiin valmistaudutaan kuten perinteiseen tenttiin.

2. Tentaattori valmistaa neljä soveltavaa laajaa kysymystä, joista opiskelijat vastaavat kolmeen 2-3 hengen ryhmissä.

3. Opiskelijat keskustelevat ja neuvottelevat kysymyksistä ryhmissä, suunnittelevat yhteiset vastauksensa, ja kokoavat ne pöytäkirjanomaisesti niin, että toisetkin saavat niistä käsityksen.

4. Sitä mukaa kun vastaukset ovat valmiita, opiskelijat menevät lukemaan opettajan laatimia "vastausjäsennyksiä", millä aikaa opettaja luki ryhmän vastaukset.

5. Opettaja antaa ryhmälle välittömän palautteen: oikaisee väärinkäsitykset, osoittaa puutteet ja kysyy perusteluja.

6. Lopuksi, kun kaikkien vastaukset on käyty läpi, kokoonnutaan yhdessä arvioimaan työskentelyä.

Suullinen kuulustelu, johon opiskelijat itse tekevät kysymykset ja vastaavat ryhmissä

1. Opiskelijat valmistautuvat tenttiin tavalliseen tapaan sillä erotuksella, että he valmistavat kokonaisuudesta hyviä tenttikysymyksiä esim. 5 kpl/opiskelija.

2. Kysymykset kootaan erillisille paperilapuille ja kukin opiskelija vuorollaan nostaa itselleen kysymyksen. Itse tehtyyn kysymykseen ei saa vastata. Ryhmän on oltava kohtuullisen pieni, max. 12 opiskelijaa.

3. Opiskelijat vastaavat heille sattuneeseen kysymykseen välittömästi. Vastauksen ei tarvitse olla "täydellinen", vaan tarkoitus on, että toiset opiskelijat keskittyvät vastaukseen sitä täydentäen.

4. Lopuksi vastaus jäsennetään yhteistyössä valmiiksi.

5. Kun kaikki opiskelijat ovat vastanneet yhteen (tai mahdollisesti myös useampaan) kysymykseen päätetään arvioinnista yhteisesti keskustellen.

Yhdessä luentojen aikana sovitut tenttikysymykset

1. Tunnin, parin välein luennoilla esim. pienryhmissä kerrataan tärkeimmät asiat ja mietitään, minkälaisen tenttikysymyksen alueesta voi tehdä.

2. Luentosarjan lopussa kysymykset kootaan yhteen ja kopioidaan kaikille.

3. Tentissä esitetään näin syntyneistä kysymyksistä esim. neljä, joista opiskelija vastaa kahteen.

Tenttitehtävien kommentointi ja selvennys ennen tenttiä

Vaikka etukäteisohjeet tenttitehtävistä olisivat kuinka selkeät, osa opiskelijoista ymmärtää ne kuitenkin puutteellisesti. Tästä syystä on tärkeää, että opiskelijalle aina annetaan aikaa tutustua tehtäviin ja työskentelyohjeisiin, sekä mahdollisuus selvennyksiin.

Tämän ajattelun pohjalta voidaan rakentaa myös itsenäinen tenttimalli:

1. Tenttitehtävä(t) määritellään ja sovitaan tenttipäivästä luennon tai kurssin vielä kuluessa. Jokainen opiskelija valitsee itselleen tehtävän.

2. Tenttipäivää edeltävällä kokoontumiskerralla ohjaaja pyytää opiskelijoita laatimaan 3 kysymystä tehtävän suorittamisesta. Lisäksi pyydetään opiskelijaa arvioimaan kriittisesti tehtävän sisältöä ja muotoilua.

3. Tentti. Muodostetaan 4-6 hengen ryhmiä. Kullakin jäsenellä on kolme tenttikokonaisuuteen liittyvää kysymystä ja arvio, jotka annetaan ohjaajalle.

4. Opiskelijat aloittavat työskentelyn tenttitehtävän parissa. Ohjaaja tutustuu kysymyksiin, valikoi niistä olennaisimmat ja vastaa niihin sekä arvioihin lyhyesti.

Tämän jälkeen opiskelijat ryhtyvät "tosissaan", ilman ohjaajan apua ratkaisemaan tenttitehtäviä joko yksin tai ryhmissä.

Monivalintatentit

Monivalintatenttejä arvostellaan usein siitä, että ne eivät vaadi opiskelijalta ajattelua, vaan pelkästään oikean vastauksen tunnistamista tai tentin laatijan hienovaraisten vihjeiden selvittämistä, joiden avulla oikeat ratkaisut löytyvät.

Voiko monivalinnoilla edistää oppimista? Voidaanko ne laatia sellaisiksi, että ne vaatisivat ajattelun taitoja, päättelyä? Seuraavassa esitetään kaksi yritystä "syvällistää" perinteistä monivalintatenttiä.

Kontekstisidonnaiset monivalinnat

Sellaiset monivalintatentit, jotka ovat kontekstisidonnaisia ja aineistopohjaisia, vaativat opiskelijalta asian ymmärtämistä. Tällaisen tentin kysymykset sisältävät oheismateriaalina kuvioita, taulukoita, väitteitä tutkimusraporteista, valokuvia tms. Voidakseen vastata oikein opiskelijan täytyy pystyä analysoimaan annettua materiaalia.

Perusteluja edellyttävät monivalinnat

Jotta tentaattori pääsee selville opiskelijan ajatuksen juoksusta, monivalintoihin on hyvä liittää perusteluja edellyttävä osuus. Kysytään kunkin kysymyksen jälkeen, miksi opiskelija valitsi tietyn kohdan, miten hän päätyi vastaukseen. Tämä muuttaa tietenkin monivalintatentin luonnetta, mutta mielestämme parempaan, oppimista tukevaan suuntaan.

Monivalintatenttien arviointi

Monivalintatenttien arvioinnissa voidaan käyttää toveriarviointia. Tentin jälkeen papereita vaihdetaan, ja väittämät tarkastetaan nopeasti sapluunoita käyttäen. Sen jälkeen opiskelijat muodostavat 4-6 hengen ryhmiä. Ryhmissä käydään tentti perusteluineen läpi. Tarkoituksena on, että kaikille tulee selväksi, miksi tietty vastaus on oikein ja miksi muut eivät ole.