Tentti toteutetaan niin, että opiskelijoille esitetään
kirjoitettu, nauhoitettu, videoitu tms. tehty alku ongelmalle
(trigger segment). "Trigger segment" kuvaa tunnepitoista,
monimutkaista käytännön työhön,
esim. potilastyöhön liittyvää tilannetta.
Opiskelijat ryhtyvät ratkaisemaan ongelmaa keskustellen.
Tällaisessa ratkaisutavassa tulee esille enemmän
arvoihin, asenteisiin ja tunteisiin liittyviä seikkoja,
ja helpommin myös eettisiä kysymyksiä. Tarkoitus
on herättää spontaanisti kysymyksiä
ja keskustelua. Tilanteet jätetään tarkoituksella
avoimiksi ja puutteellisiksi, esim. kaikkea saatavilla olevaa
tietoa ei esitetä. Tällaisessa tilanteessa usein
käytännön työssäkin joudutaan toimimaan.
|
1.
David on 4-vuotias lapsi. Hänet tuotiin sairaalaan
ambulanssilla. Hänet oli löydetty autosta sinisenä
tukehtumaisillaan, sillä aikaa kun hänen vanhempansa
olivat ostoksilla. Sairaalassa todettiin, että hänen
aivonsa ovat vaurioituneet ja että hän ei tule
ennalleen. Hän on parhaillaan teho-osastolla hengityskoneessa.
Äidin, isän ja hoitavan lääkärin
välisessä keskustelussa isä sanoo: "Olen
huolestunut lapsesta. Ymmärrättehän, etten
halua hänen kärsivän. Hän kärsisi
koko loppuelämänsä. Myös hänen
kaksi veljeään kärsisivät. Kaikki kiusaisivat
heitä. Kuvittele hänen makaavan vuoteessa, kuulevan
ja näkevän kaikki, muttei voisi itse tehdä
mitään Jos se olisin minä, vetäisin
kyllä letkut irti."
2. Tilannekuvaus esitetään opiskelijaryhmälle.
Heitä pyydetään kirjaamaan välittömästi
kaikki asiat, jotka tulevat heidän mieleensä.
Lisäksi heitä pyydetään eläytymään
lääkärin osaan ja esittämään
kaksi kysymystä tilanteen päähenkilölle,
esimerkkitapauksessa isälle, ja oletetut vastaukset.
3. Yksilövastauksia tarkastellaan pienryhmissä.
Lopuksi arvioidaan työskentelyn tuloksia ja antia.
Tällaista lähestymistapaa on käytetty lääketieteen
opinnoissa, mutta se soveltuu mainiosti myös muille
aloille, ainakin muihin ihmistieteisiin.
Lähde:
Teksti on suora lainaus kirjasta Vaihtoehtoisia tenttikäytäntöjä
Ohjeita ja ideoita yliopistotenttien kehittämiseen, Asko Karjalainen
ja Tiina Kemppainen. Korkeakoulupedagogiikan perusmateriaali.
|
|