Juonneryhmien kuvaukset
Osallistujat ryhmäytyvät koulutuksen alussa oman
kiinnostuksensa ja valitsemansa kehittämishankekohteen
pohjalta 15 - 20 hengen juonneryhmiin. Samat juonneryhmät
työskentelevät yhdessä koko koulutuksen ajan.
Osa lähiseminaarien työskentelystä on eriytetty
rinnakkaisiin juonteisiin. Juonteen teemaan liittyviä
kysymyksiä käsitellään kirjallisuuden,
artikkeleiden ja osallistujien omien kokemusten kautta.
Juonneryhmän osallistujat jaetaan edelleen 4 - 6 hengen
vertaisryhmiin, joissa työskennellään koulutuksen
aikana. Juonneryhmä- sekä vertaisryhmätyöskentelyllä
tuetaan osallistujien kehittämishankkeiden edistymistä.
Katso tarkemmin vertaisryhmätyöskentelystä
TieVie-portaalin
kuvauksesta.
1. Opetuksen uudistajat -juonne
Opetuksen uudistajat -juonteessa pohditaan osallistujien ja koulutuksen vetäjien yhteistyössä tvt:n opetuskäyttöön liittyviä korkeakoulupedagogisia kysymyksiä, koulutuksen suunnittelun ja opetuksen kehittämisen problematiikkaa, koulutusryhmien ohjaamiseen sekä asiantuntijuuden jakamiseen liittyviä kysymyksiä. Tieto- ja viestintätekniikan soveltaminen opetuksessa ja sen laajentunut käyttöönotto korkeakouluissa vaativat tuekseen opetushenkilöstön koulutusta ja tvt:n opetuskäytön pedagogista tukiverkkoa, joten juonteessa selvitetään myös henkilöstökoulutukseen liittyviä tarpeita. Olennainen näkökulma juonteessa on myös oman osaamisen jalkauttaminen laajemmalle, osaksi oman organisaation toimintaa. Keskeisiä kysymyksiä ovat muun muassa seuraavat:
- Miten korkeakouluopetusta voidaan kehittää?
- Millaisia koulutusmalleja voidaan toteuttaa tvt:aa hyödyntäen?
- Miten tvt:n mukaan tulo vaikuttaa korkeakoulujen opetus- ja toimintakulttuuriin?
- Millaisella koulutuksella voidaan parhaiten tukea korkeakouluopettajien tvt:n opetuskäytön taitojen kehittymistä?
- Miten omaa tieto-ja viestintäteknistä osaamista voidaan viedä eteenpäin osaksi oman organisaation toimintaa?
2. Rakenteiden ravistelijat -juonne
Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kysymykset kytkeytyvät korkeakouluissa vahvasti strategian suunnitteluun, toimeenpanoon ja seurantaan, johtamiseen sekä muuttuviin työnkuviin. Tässä juonteessa koulutuksen teemoja - pedagogista, teknologista ja organisatorista muutosta - tarkastellaan lähinnä hallinnollisesta ja organisatorisesta näkökulmasta käsin. Keskeisiä kysymyksiä ovat muun muassa seuraavat:
- Millainen on toimiva strategiaprosessi ja miten strategia maastoutetaan, miten se muuntuu eläväksi käytännöksi?
- Miten haluamme korkeakoulun muuttuvan, jotta se tukee uusien käytäntöjen syntymistä ja vakiintumista?
- Millaisia toimintatapoja tai toimintatapojen muutoksia tarvitaan, miten sitoudutaan ja sitoutetaan muutosprosessiin?
- Millaisiin tarpeisiin tieto- ja viestintätekniikka voi vastata?
- Voiko tvt:n käyttö olla osa laadunvarmistusta?
- Miten näihin tarpeisiin liittyvä tuki tulisi korkeakoulussa organisoida?
- Kuinka vaikuttaa organisaation tekniseen toimintaympäristöön ja sen kehittämiseen?
Jos omassa työssäsi - kuuluipa työnkuvaasi opetusta, suunnittelua, hallinnointia, johtamista, tukipalveluiden järjestämistä tai jotakin muuta - tulet pohtineeksi edellä mainittuja kysymyksiä, saatat löytää juonteesta samoja asioita pohtivia tievieläisiä.
3. Verkostojen virittäjät -juonne
Tieto- ja viestintätekniikan soveltaminen opetuksessa muuttaa korkeakoulujen henkilökunnan työtä verkostomaiseksi. Verkostoituneessa opetuksessa esimerkiksi vastuu sisällöllisestä asiantuntemuksesta hajautuu ja opetuksessa korostuu sen suunnittelu ja organisointi. Verkostoitunut opetus jopa pakottaa tiimityöhön opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Tieto- ja viestintätekniikan mahdollistama joustava yhteistyö myös alueellisesti etäällä olevien toimijoiden kanssa tuo oman lisänsä verkostotyöhön. Verkostojuonteessa tarkastellaan osallistujien ja vetäjien yhteistyönä verkostoituneiden opetushankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen liittyviä kysymyksiä:
- Miten opetusverkostot ja niiden myötä tiimityö, virtuaalisuus ja tekniikka muuttavat korkeakouluja?
- Miten verkostot muuttavat opettajan työnkuvaa korkeakoulussa sekä korkeakoulujen toimintakulttuuria?
- Mitä ongelmia osallistujat ovat kohdanneet verkostoissa toimiessaan ja millaisia ratkaisuja ongelmiin on löydetty?
- Millaista tukea virtuaaliyliopisto ja virtuaaliammattikorkeakoulu tarjoavat verkostoille?
|
