« TieVie-koulutus 2002 - 2003

Mentorin opas

• Paikallisryhmien kokoonpanot
• Mentoreiden yhteystiedot
• Mentorin päiväkirja
• Sähköpostilista: tieviementorit@lists.oulu.fi

Mentorointi TieVie-koulutuksessa

Virtuaalinen, verkostoitunut opiskelu tarvitsee tuekseen lähitapaamisia. Valtakunnallisessa TieVie-koulutuksessa lähitapaamiset järjestetään mentorin vetämissä paikallisryhmissä. Paikallisryhmillä tarkoitetaan yliopistoittain muodostettuja 5 - 10 henkilön pienryhmiä. Yleensä ryhmät muodostuvat yhden yliopiston osallistujista, mutta myös yhteisryhmiä samalla paikkakunnalla olevien yliopistojen kanssa voi muodostaa. Isoissa yliopistoissa, joista osallistujia on paljon, voi paikallisryhmiä olla useitakin. Tällöin osa tapaamisista voi olla kaikkien paikallisryhmien yhteisiä ja osa vain omalle ryhmälle tarkoitettuja. Tapaamisten tarkoituksena on sitouttaa osallistujat verkkotyöskentelyyn ja tukea heitä omien kehittämishankkeidensa työstämisessä.

Hyvä mentori:

• osaa kuunnella,
• osaa kyseenalaistaa ja asettaa hanketta eteenpäinvieviä kysymyksiä,
• on taitava kannustavan palautteen käyttäjä,
• kykenee puhumaan vaikeistakin asioista ja käsittelemään niitä,
• haluaa auttaa ja on valmis jakamaan osaamistaan,
• opastaa, tukee, rohkaisee ja kannustaa,
• osaa myös astua sivuun ja pysähtyä,
• kertoo avoimesti omista kokemuksistaan, onnistumisistaan ja ilonaiheistaan, mutta myös epäonnistumisistaan,
• tuntee oman yliopistonsa toimijat ja palvelut,
• ei yritä tehdä kaikkea itse, vaan osaa tarvittaessa kääntyä myös muiden puoleen.

TieVie-koulutuksessa mentorit saavat itse suunnitella oman paikallisryhmänsä työtavat ja osin myös tapaamisten sisällöt. Suurelta osin paikallisryhmien tapaamiset on tarkoituksenmukaista toteuttaa lähitapaamisina, mutta myös uusia medioita voi hyödyntää yhteydenpidossa. Kuvioon 1 on koottu mentorin tehtäviä. Monet asetetuista tavoitteista ja tehtävistä ovat sellaisia, että mentori ei ole niiden onnistumisesta yksin vastuussa. Mentori toimii enemmänkin keskustelun avaajana, jotta tärkeitä asioita tulisi ryhmässä nostettua yhteisen pohdinnan ja neuvottelun kohteeksi.

TieVie-mentorin tehtävänkuva

Kuvio 1. Mentorin tehtävänkuva TieVie-koulutuksessa.

1. Tapaamisten organisointi ja tiedottaminen

Mentorin tehtävänä on toimia TieVie-koulutuksen paikallisryhmän organisaattorina. Hän kutsuu kokoon paikallisryhmän, vetää sen työskentelyä ja tiedottaa osallistujille ajankohtaisista asioista ja aikatauluista. TieVie-koulutukseen osallistujille lähetetään kurssikirje, jossa kerrotaan yleistä koulutuksesta. Koulutus alkaa Orientaatio-verkkojaksolla 26.8.2002 ja jatkuu mentorryhmien tapaamisilla, jossa käydään läpi koulutuksen rakenne ja tutustutaan toisiin osallistujiin. Mentorin tehtävänä on ottaa yhteyttä oman ryhmänsä jäseniin sekä sopia heidän kanssaan tapaamisen ajankohta ja paikka. Ensimmäisen tapaaminen kannattaa järjestää Orientaatio-verkkojakson aikana, viikolla 35. Kaikkiaan paikallisryhmien tapaamisia järjestetään, tarpeen mukaan 5 - 6 kertaa. Tapaamisiin voi varata aikaa 2 - 4 tuntia / kerta. On hyvä, jos osallistujat voivat tarvittaessa ottaa mentoriin yhteyttä varsinaisten tapaamisten välilläkin.

Paikallisryhmien tapaamisajankohdat (suositus)

Kuvio 2. Suositus paikallisryhmien tapaamisajankohdiksi.

2. Sisällöllinen ohjaus

Paikallisryhmien tavoitteena on tukea osallistujien tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävien opetuksen kehittämishankkeiden suunnittelua, rajaamista ja etenemistä. Mentorin tehtävänä on kannustaa osallistujia kertomaan omasta hankkeestaan. Ryhmässä voidaan jakaa kokemuksia, hahmotella hankkeiden yhteisiä piirteitä ja pohtia, miten osallistujat voisivat tehdä yhteistyötä hankkeidensa työstämisessä. Mentorin tehtävänä ei ole antaa ratkaisuja kehittämishankkeissa ilmeneviin ongelmiin, mutta hän voi yhdessä ryhmän kanssa ideoida ja auttaa kartoittamaan erilaisia ratkaisumahdollisuuksia.

Usein osallistujien kehittämishankkeet eivät koulutuksen alkaessa ole vielä kovin täsmentyneitä. Mentori voi auttaa osallistujia rajaamaan hankkeitaan niin, että niiden toteuttaminen olisi mahdollista. Esimerkiksi kokonaisen koulutusohjelman monimuotoistaminen voi tuntua houkuttelevalta, mutta se on todennäköisesti liian haastava tehtävä toteutettavaksi puolen vuoden aikana. Tällaisen hankkeen kohdalla on hyvä miettiä yhdessä, mistä toteuttamisessa kannattaisi lähteä liikkeelle ja mikä osa hankkeesta voisi olla realistisesti toteutettavissa koulutuksen kuluessa.

Paikallisryhmissä voidaan keskustella verkkojaksojen ja lähiseminaarien herättämistä ajatuksista. Mentori voi myös informoida uusista tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvistä julkaisuista ja tutkimuksista. Kirjallisuuteen ja koulutusmateriaaliin tutustumista voidaan tukea esimerkiksi lukupiirillä, jossa jokainen osallistuja tutustuu johonkin artikkeliin ja kertoo lukemastaan koko ryhmälle. Samaa ideaa voidaan toteuttaa myös verkossa niin sanottuna verkkolukupiirinä. Näin osallistujat pääsevät tutustumaan tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä käsittelevään kirjallisuuteen yhteisen keskustelun kautta.

Mentorin ei tarvitse olla kaikkien alojen asiantuntija. Lähinnä hän on ryhmätapaamisten organisaattori ja kokoonkutsuja, jonka tehtävänä on tukea osallistujia heidän opiskelun- ja ajankäytönsuunnittelussaan.

Sisällölliseen ohjaukseen liittyviä keskusteluteemoja voivat olla esimerkiksi seuraavat:

• mitä osallistujat aikovat/haluaisivat TieVie-koulutuksen aikana kehittämishankkeenaan toteuttaa. Osallistujia voi esimerkiksi pyytää tekemään kehittämishankkeestaan käsitekartan / mindmapin ja visualisoimaan hankkeen osa-alueita ja aikataulua,
• missä vaiheessa osallistujien kehittämishankkeet ovat, mihin tarvittaisiin tukea, mitkä asiat ovat kunnossa. Mikä tällä hetkellä askarruttaa tai kauhistuttaa ja missä ei todennäköisesti tule olemaan ongelmia,
• millaisia resursseja kehittämishankkeen toteuttamiseen on käytettävissä,
• millaista yhteistyötä hankkeeseen liittyen olisi mahdollista tehdä, mitä osapuolia ja yhteistyökumppaneita toteuttamisessa on mukana ja keitä mukaan vielä tarvitaan,
• millaista uutta osaamista osallistujat tarvitsevat pystyäkseen toteuttamaan hankkeensa.

3. Työtapoihin, työvälineisiin ja palveluihin perehdyttäminen

Koulutuksen työskentelyohjeet on kuvattu TieVie-portaalissa. Portaalista löytyvät myös lähiseminaarien ohjelmat ja tiedot taitokursseista. Tämän vuoksi mentorin on hyvä ohjata osallistujia seuraamaan portaalia säännöllisesti. Verkkojaksojen yksityiskohtaiset työskentelyohjeet löytyvät kunkin jakson verkko-oppimisympäristöstä. Mentorin olisi hyvä perehtyä ainakin jonkin verran verkkojaksojen materiaaliin ja työskentelytapaan, jotta hän pystyisi opastamaan osallistujia, mikäli tarvetta ilmenee. Varsinaisesta ohjauksesta ja teknisestä tuesta huolehtii kuitenkin kunkin verkkojakson järjestäjä.

Mentoreilla on mahdollisuus osallistua TieVie-koulutuksen verkkojaksoille ja lähiseminaareihin. Kaikki mentorit liitetään osallistujiksi verkkojaksoille ilman erillistä pyyntöä. Sen sijaan TieVie-koulutuksen lähiseminaareihin osallistuminen edellyttää erillistä ilmoittautumista (ilmoittautumiset Turun seminaariin matti.lappalainen@utu.fi ja Jyväskylän seminaariin hmseuran@cc.jyu.fi). Verkkojaksojen työskentelyyn mentorit voivat osallistua oman kiinnostuksensa ja resurssiensa puitteissa joko aktiivisesti osallistuen tai passiivisesti seuraten. Oppimisympäristöissä tarvittavat käyttäjätunnukset ja salasanat ovat TieVie-kouluttajakoulutukseen osallistuvilla samat kuin omassa koulutuksessaan ja muille mentoreille tunnukset lähetetään sähköpostilla.

Yliopistoissa ei ole yhtenäistä rakennetta tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön pedagogiselle ja tekniselle tuelle. Useimmissa yliopistoissa tukea tarjoavat monet tahot hajautetusti. Tämän vuoksi paikallisryhmissä on hyvä keskustella niistä tukipalveluista, joita osallistujat tarvitsevat omien kehittämishankkeidensa toteuttamisessa; kuten siitä, keneltä saa apua, jos haluaa laittaa omat kotisivunsa verkkoon, minne voi tallentaa videoaineistoa, mistä saa tukipalveluja videoneuvottelun järjestämiseen tai mitä laitteistoja omassa yliopistossa on tarjolla. Kaikkea mentori ei toki voi eikä hänen tarvitsekaan tietää, sillä tukipalvelut vaihtelevat paitsi yliopistoittain myös tiedekunta-, laitos- ja laboratoriokohtaisesti. Osin osallistujien teknisiin tarpeisiin vastataan myös TieVie-koulutuksen taitokursseilla. Mentorin tehtävänä onkin välittää järjestäjille osallistujien taitokurssitoiveita ja -tarpeita.

Taitokurssitoiveita voi lähettää taitokurssialueiden yhteyshenkilöille:

• Helsingin alue: annu.vitikka@helsinki.fi
• Jyväskylän alue: mtnarhi@cc.jyu.fi ja hmseuran@cc.jyu.fi
• Kuopion alue: anu.wulff@uku.fi
• Oulun alue: soile.jokinen@oulu.fi
• Tampereen alue: mari.h.koivisto@uta.fi
• Turun alue: matti.lappalainen@utu.fi

Työtapoihin, työvälineisiin ja palveluihin perehdyttämiseen liittyviä keskusteluteemoja voivat olla esimerkiksi seuraavat:

• miten verkkojaksoille pääsee sisään ja mistä työskentelyohjeet löytyvät,
• koulutuksessa käytettävien verkkopohjaisten oppimisympäristöjen käyttöön perehdyttäminen, mikäli se koetaan tarpeelliseksi,
• milloin taitokursseja järjestetään ja mistä niistä saa tietoa,
• HUOM! verkkojaksojen kuvaukset ja ohjeelliset aikataulut löytyvät TieVie-portaalista kohdasta verkkojaksot.

4. Oppimisyhteisön muodostumisen tukeminen

Verkostoituneessa koulutuksessa, jossa osallistujat ovat hajallaan ympäri Suomea, on tärkeää tuntea kuuluvansa johonkin ryhmään, siksi toisiin tutustuminen ja verkoston muodostumisen tukeminen on erittäin tärkeää. Paikallisryhmien tapaamisissa kannattaa kiinnittää huomiota turvallisen ilmapiirin luomiseen. Tämä edistää myös verkkokeskusteluiden onnistumista ja koulutukseen sitoutumista. Jotta koulutuksen verkkojaksot onnistuisivat parhaalla mahdollisella tavalla, on hyvä, jos niihin liittyviä tuntemuksia ja ajatuksia käsitellään myös paikallisryhmissä. Myös osallistumiskynnyksen madaltamiseen verkkojaksoilla kannattaa kiinnittää huomiota.

Tapaamisissa on suositeltavaa keskustella myös mentorin ja osallistujien rooleista sekä sopia yhteiset pelisäännöt tapaamisille. Sekä mentorilla että osallistujilla tulee olla tasavertainen suhde. Se lisää ryhmään kuulumisen tunnetta, me-henkeä. Ryhmän sisäinen vertaistuki on merkittävä apu sekä osallistujille että mentorille, eikä sitä kannata jättää hyödyntämättä. Osallistujia tulee kannustaa esittämään mielipiteitään ja kommentoimaan toistensa esittämiä kysymyksiä. Liian aktiivinen mentori voi jopa ehkäistä ryhmäläisten osallistumista, varsinkin jos hän tuo keskustelussa heti ilmi oman, oikean vastauksensa.

Verkossa viestit kulkevat viiveellä ja kommentit saattavat herättää yllättäviäkin tulkintoja. Tämän vuoksi tapaamisissa on hyvä käsitellä verkkojaksojen työskentelyä. Kysymyksiä, kuten miten kokee tulleensa vastaanotetuksi, kokeeko olevansa osa ryhmää, mikä on ollut mielenkiintoista, mitä ei ymmärrä tai mitä ajattelee oppineensa jakson aikana, on hyvä nostaa käsiteltäväksi yhteisesti koko ryhmän kanssa. On tärkeää, että mentori kuuntelee ja haluaa kuulla, mitä osallistujat sanovat ja hän myös reagoi heiltä saatuun palautteeseen.

5. Reflektiivisen oppimisen tukeminen

Opetuksen uudistamisessa on kyse vähintäänkin yhtä paljon vanhojen toimintamallien kyseenalaistamisesta kuin uusien luomisesta. Mentorin rooliin kuuluu olennaisesti myös kannustaminen kriittiseen pohdintaan ja keskusteluun. Turvallisessa ilmapiirissä tämä on mahdollista, ja mikäli se onnistuu omassa paikallisryhmässä, kynnys esittää omia ajatuksia myös valtakunnallisessa verkostossa madaltuu. Osallistujien kanssa on hyödyllistä keskustella myös itsearvioinnin merkityksestä niin oman kehittämishankkeen kannalta kuin yleisestikin.

Tärkeää on myös huomioida se, että jokainen ryhmässä oleva saa esitettyä oman asiansa vuorollaan. Ryhmässä kannattaa korostaa mm. seuraavia ominaisuuksia:

• kuuntelemista keskeyttämättä, tyrkyttämättä näkemyksiään tai vastustelematta,
• pidättäytymistä itsestäänselvyyksistä, olettamuksista, arvostelusta ja pikaisista johtopäätöksistä,
• toisten ideoiden ja tunteiden kunnioittamista,
• omien ideoiden kuuluville saamista, puhumista reilusti oman kokemuksen pohjalta. (Peavy 2001.)

Seuraavassa muutamia dialogin periaatteita:

• Välitön vuorovaikutus on vähitellen etenevä ja kehittyvä prosessi.
• Osallistuminen ja yhteisyys: minä ja toinen osallistuja olemme kumpikin samassa tilassa.
• Tietoisuus monista äänistä: sekä minulla että toisella osapuolella on monta tapaa tarkastella asioita. Kummallakin on monia erilaisia elämänkokemuksia, joille voi antaa oman äänensä.
• Koherenssi: kaikki liittyy suurempaan kokonaisuuteen, jos vain kykenemme näkemään asiat niin kuin ne ovat, ei vain niin kuin me haluaisimme niiden olevan. (Peavy 2001.)

6. Palautteen antaminen ja arviointi

Yhtenä TieVie-koulutuksen suorittamisen kriteerinä on, että kukin TieVie-koulutukseen osallistuja suunnittelee ja/tai toteuttaa opetuksen kehittämishankkeen tieto- ja viestintätekniikkaa soveltaen. Tvt:n soveltaminen opetuksessa on vaativa tehtävä. Siinä tarvitaan paitsi teknisiä taitoja ja tietoa tukipalveluista myös organisointikykyä ja pedagogista kokemusta ja näkemystä. Aloittelijalle pienetkin askeleet, suunnitelmien laatiminen ja mahdollisuuksien pohtiminen, voivat olla opetuksen kehittämisen näkökulmasta merkittäviä, ja siksi niitä tulee tukea.

Mentorin tehtävänä on antaa kirjallista palautetta oman ryhmänsä loppuraporteista koulutuksen päätteeksi. Lisäksi raporteista voidaan keskustella paikallisryhmissä. On mahdollista sopia myös yhteisen palautetilaisuuden tai peräti päätösjuhlan järjestämistä joko oman ryhmän, yliopiston tai alueen muiden paikallisryhmien kanssa. TieVie-koulutukseen osallistuvien suoritukset hyväksytään ja todistukset lähetetään koordinoidusti Oulusta.

Palautetta antaessasi voit kiinnittää huomiota mm. seuraaviin seikkoihin:

• Ilmapiirin tulee olla palautteen antamiseen sopiva. Myös palautteen saajan tulee olla halukas vastaanottamaan palautetta.
• Kehittävä palaute on kuvailevaa, ei tuomitsevaa tai liian tulkitsevaa.
• Palautteen tulee kohdistua asiaan, joka on muutettavissa - ei henkilön persoonallisuuteen. Lisäksi sen tulee ajoittua lähelle tapahtumahetkeä ja olla rehellistä, avointa ja rakentavaa.
  
• Palautteen saajan ja antajan tulisi kyetä jakamaan työstä tai projektista syntyneet tuntemukset siten, ettei kukaan tunne itseään paremmaksi tai huonommaksi.
• Palautteen tulee keskittyä sekä prosessiin että tuloksiin ja sitä on hyvä antaa myös prosessin aikana. Palaute kannattaa aina suhteuttaa myös osallistujan lähtötasoon ja tavoitteisiin.
• Kehittävä palaute aktivoi saajan dialogiin ja vuorovaikutusprosessiin omien vahvuuksien ja kehittämistarpeiden tiedostamiseksi. (Willman 2001).

Lisäksi mentorin tehtävänä on muistuttaa TieVie-koulutukseen osallistuvien mahdollisuudesta/velvollisuudesta antaa palautetta koulutuksesta. Palautelomakkeet löytyvät TieVie-portaalista Kirjautuminen-linkin takaa. Mentori on myös itse tärkeä tiedon- ja palautteenvälittäjä osallistujien ja TieVie-suunnitteluryhmän välillä. Mikäli ryhmän tapaamisissa tulee esille palautetta tai kehittämisideoita, niin niitä voi lähettää TieVie-suunnitteluryhmän sähköpostilistalle osoitteeseen tievie@lists.oulu.fi.

Mentoroinnin raportointi

Mentorin tehtävä on raportoida oman ryhmänsä toimintaa mentorin päiväkirjassa TieVie-portaalissa (http://www.tievie.fi -> kirjautuminen -> muokkaa mentorin päiväkirjaa). Päiväkirjaa pidetään jokaisesta tapaamisesta. Siihen kirjataan tapaamisten päivämäärät, niiden suunnitteluun ja toteutukseen käytetty aika, osallistujien nimet ja lukumäärä, käsitellyt teemat sekä mentorin arvio tapaamisen onnistumisesta. Päiväkirjan tulee olla portaalissa koulutuksen päätyttyä, viimeistään 16.3.2003. Paikallisryhmiltä saatava palaute on erittäin tärkeää TieVie-koulutusten kehittämiselle. Koulutuksen järjestäjinä toivomme saavamme palautetta paitsi paikallisryhmien toiminnasta myös siitä, miten osallistujat ovat kokeneet TieVie-koulutuksen kokonaisuudessaan.

HUOM! Niiden mentoreiden, jotka ovat osallistujina TieVie-kouluttajakoulutuksessa ja joiden kehittämishankkeena mentorointi toimii, tulee arvioida mentoroinnin onnistumista - siihen liittyviä haasteita, ongelmia ja onnistumisia - myös omassa portfolissaan. Ohjeet portfolion tekemiseen löytyvät TieVie-portaalista. Portfoliotyön tueksi on hyödyllistä kerätä palautetta ja reflektoida omia tuntemuksiaan heti paikallisryhmien kokoontumisten jälkeen.

Lopuksi

Tähän Mentorin oppaaseen on koottu runsaasti erilaisia asioita, joita mentori voi oman ryhmänsä kanssa ottaa käsiteltäväksi. Kuten alussa todettiin, jokainen mentori voi suunnitella oman ryhmänsä sisällöt ja työtavat sellaiseksi kuin itse pitää mielekkäänä ja oman ryhmänsä kannalta tarpeellisina. Kaikkia oppaaseen koottuja asioita ei siis ole tarpeen käsitellä. Joidenkin tehtävien hoitamista kuitenkin edellytetään kaikilta mentoreilta. Näitä ovat:

• ryhmän koollekutsuminen ja tapaamisten organisointi (ensimmäinen tapaaminen suositellaan järjestettävän viikolla 35),
• TieVie-koulutuksen rakenteen (osallistujan opas) ja TieVie-portaalin esittely osallistujille,
• osallistujien taitokurssitarpeiden selvittäminen ja toiveiden välittäminen oman yliopiston TieVie-yhteyshenkilölle / TieVie-suunnitteluryhmälle (tievie@lists.oulu.fi),
• osallistujien kehittämishankkeiden tukeminen (esim. oman yliopiston tvt:n opetuskäytön palveluista ja muista samantyyppisistä hankkeista kertominen),
• kirjallisen palautteen antaminen osallistujien loppuraporteista,
• mentorin päiväkirjan täyttäminen.

Kysymyksiä pohdittavaksi

• Miten mentori voi edistää hyvän ilmapiirin syntymistä?
• Miten prosessi pidetään käynnissä (ettei kehittämishankkeen toteuttaminen jää viimetippaan)?
• Miten tapaamisia ja osallistujien työskentelyä voisi jaksottaa tai rytmittää?
• Miten taataan, että osallistujat saavat rakentavaa ja prosessia eteenpäin vievää palautetta mentorilta ja toisiltaan?
• Miten osallistujat saadaan sitoutumaan opiskeluun ja ottamaan aidosti osaa paikallisryhmän työskentelyyn?
• Miten keskustelua ylläpidetään? Miten varmistetaan, että jokainen osallistuja saa riittävästi tilaa ryhmässä?
• Millaista ohjausta/tukea tarjotaan yhteisten tapaamisten välissä?
• Millainen rooli mentorilla on verkkojaksojen osalta?
• Miten mentori voi välittää omaa hiljaista tietoaan?

Kirjallisuutta

Jauhiainen, R. - Eskola, M. 1994. Ryhmäilmiö. Juva: WSOY.

Juusela, T. - Lillia, T. - Rinne, J. 2000. Mentoroinnin monet kasvot. Jyväskylä: Gummerus.

Jyrhämä, R. 2002. Ohjaus pedagogisena päätöksentekona. Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitos. Tutkimuksia 236. Helsinki. Yliopistopaino.

Leppilampi, A. - Piekkari, U. 1999. Opitaan yhdessä. Aikuiskoulutusta yhteistoiminnallisesti. (ks. www.leppilampi.com)

Murto, K. 1998. Prosessin johtaminen. Kohti prosessikeskeistä työyhteisön kehittämistä. Jyväskylä: Gummerus.

Nakari, L. - Porenne, P. - Mansukoski, S. - Riikonen, E. - Huhtala, T. 1996. Mentorointi. Johdon ja asiantuntijuuden kehitysmenetelmä. Forssa: Painotalo Auranen.

Niemistö, R. 1998. Ryhmän luovuus ja kehitysehdot. Tampere: Tammer-Paino.

Ojanen, S. 2000. Ohjauksesta oivallukseen. Ohjausteorian kehittelyä. Helsingin yliopisto. Tutkimus- ja koulutuskeskus. Palmenia. Oppimateriaaleja 99.

Peavy, R. V. 2001. Elämäni työkirja. Konstruktivististen ohjausperiaatteiden soveltaminen: Tehtäviä ja harjoituksia. Helsinki: Psykologien kustannus.

Peavy, R. V. 1999. Sosiodynaaminen ohjaus. Konstruktiivinen näkökulma 21. vuosisadan ohjaustyöhön. Helsinki: Psykologien kustannus.

Vehviläinen, S. 2001. Ohjaus vuorovaikutuksena. Helsinki: Gaudeamus.

Vuorinen, I. 1993. Tuhat tapaa opettaa. Menetelmäopas opettajille, kouluttajille ja ryhmän ohjaajille. Tampere: Resurssi.

Williams, A. 2002. Ryhmän salaisuudet. Sosiometria muutoksen voimavarana. Juva: Bookwell.

Willman, A. 2001. Yhteistyön ristiriitaiset puhetavat.

Liite 1. Paikallisryhmien tapaamisissa käsiteltäviä teemoja

© TieVie-suunnitteluryhmä