TieVie - Millaisia tenttimuotoja opettaja voi hyödyntää?

Luonnollinen tentti

Autenttinen — eli luonnollinen, todellinen — oppiminen on nykyaikaisen ja pedagogisesti perustellun kouluttamisen kivijalka. Niinpä myös hyvä tentti rakentuu opittavien tietojen ja taitojen käyttämiseen luonnollisessa tilanteessa. Tenttisuoritus on aidon alalle ominaisen ongelman ratkaisua todellisessa suoritustilanteessa. Tentti opettaa valmiuksia, joita opiskelija joutuisi kohtaamaan omalla tieteen- ja ammattialallaan.

Lääketieteen opiskelijat tentissä tehtäväkseen haastatella, tutkia ja määrätä hoidon potilaalle, jonka vaivat ovat todellisia. Tentaattori on etukäteen valinnut potilaat siten, että tietää opiskelijoilla tulisi olla tiedot ja taidot, joiden avulla tentti suorittaminen on mahdollista.

Luonnolliseen tenttiin tulisi kuulua myös arkielämään liittyvä tulosvastuu, vastuu suorituksen onnistumisesta. Luonnollisen tentin järjestäminen voi vaatia totuttua enemmän vaivaa, mutta palkitsee sekä opettajan että opiskelijan. Useimmiten opiskelijoita ei tarvitse erityisesti motivoida tenttisuoritukseen. He ovat innoissaan tentistä, sillä he huomaavat, että heidän opiskelemansa asiat testataan todellisessa elämässä.

Tärkeää tällaisen tentin tekemisessä on perinpohjainen suunnittelu. Tentin idea jää vajaaksi, jos tenttisuoritus on vain "näennäisesti luonnollinen". Pelkät luonnollisista kohteista keksityt tentit vievät pohjan luonnollisuudesta. Myös tentin suoritusmuoto (yksin, ryhmässä, useammassa ryhmässä) ja -tapa (luonnollinen tila, luonnolliset välineet) vaikuttavat kuinka hyvin tavoite saavutetaan.

Luonnollisen tentin suunnittelun virikkeet löytyvät usein läheltä. Tentaattori on asiantuntija ja tuntee tieteen- ja ammattialansa pulmat ja ongelmat. Lähemmäksi aitoa tilannetta päästään, jos tentaattori tekee tentistä sellaisen, ettei hän itsekään tiedä ennalta kuinka oikeaan ratkaisuun päästään ja millaisia ratkaisumalleja tulisi soveltaa. Jos tentin suorittamisesta on todellista hyötyä yksilölle tai yhteisölle lähestytään edelleen askel todellista elämää.

Arkkitehtiopiskelijoille järjestetään tehdasalueen suunnittelukilpailu -tentti, jonka voittanut luonnos toteutetaan yhdessä käytännössä. Toimeksiantajana on siis todellinen teollisuuselämän yksikkö. Logopedian opiskelijoille luonnollinen tentti voisi olla www-sivuston rakentaminen, joka on suunnattu kielellisessä kehityksessä viivästyneiden lasten vanhemmille. Tentti suoritettaisiin työryhmissä, jotka keskittyisivät eri aihealueisiin. Yksi työryhmä suunnittelisi ja tuottaisi sivuille kirjallisen informaation, toinen interaktiivisen kielellistä taitoa kehittävän pelin/harjoituksen ja kolmas hankkisi kohderyhmältä tietoa (esim. pienimuotoinen tutkimus) mitä sivuston pitäisi sisältää jatkossa (jatkosuunnitelmat) ja näin tukisi muita työryhmiä.

Simuloiva/mallintava tentti

Mallintava tentti voitaisiin määritellä seuraavasti: "Todellisuutta jäljittelevä tentti vailla todellisen suoritustilanteen tulosvastuuta (Asko Karjalainen, Tiina Kemppainen)". Joissain tapauksissa luonnollisen tentin järjestäminen ei ole tarkoituksenmukaista tai mahdollista. Mallintavat tentit jäljittelevät luonnollisia tilanteita. Tentin tulee kuitenkin pyrkiä mahdollisimman todelliseen tilanteeseen esikuvanaan luonnollinen tentti.

Luonnollisten tilanteiden ja mallintavien tenttien välille sijoittuu harjoittelu. Harjoittelun avulla voidaan suhteellisen helposti arvioida osaako opiskelija asiat. Harjoittelua voidaan käyttää näin ollen myös tenttinä. Harjoitukset edellyttävät kuitenkin luonnollisesti uudelleenmuokkaamista. Koska harjoittelun ja opetuksen raja on häilyvä, opintosuorituksen arvioinnin painopiste muuttuu jatkuvaksi arvioinniksi perinteisen loppuarvioinnin sijaan.

Mallintavista tenteistä voidaan erottaa vielä produkti- ja prosessisuuntautuneet tentit.

Produktisuuntautuneissa tenteissä arvioidaan opiskelijan tuottamaa tuotetta, esim. tietokoneohjelmaa tai konepiirustusta. Arvioinnissa ei tarkastella sitä kuinka opiskelija päätyi lopputulokseen. Ajatellaan, että jos opiskelija päätyy arvioijaa tyydyttävään lopputulokseen, myös välivaiheet ovat olleet asialliset.

Prosessisuuntautuneissa tenteissä arvioidaan opiskelijan työskentelyä, tehtyjä valintoja, perusteluja, jne. Tällaisessa tentissä itsearviointi on keskeisessä osassa. Arviointi on syytä suorittaa prosessinaikana, sillä jälkeenpäin tehty arviointi ei ole yhtä hedelmällistä.

Simulointi tarkoittaa todellisuuden prosessin tai tapahtumaketjun jäljittelyä. Prosessin osavaiheet voidaan erottaa toisistaan. Simulointi tapahtuu kontrolloiduissa olosuhteissa. Useimmiten prosessin tapahtumat voidaan keskeyttää tarkastelua tai analysointia varten.

Simulointia käytetään useissa ns. vaarallisten ammattien koulutuksessa (lento-opetus, sotilaskoulutus, avaruuslennot). Tietotekniikan nopea kehittyminen on tarjonnut simulointiin oivat työvälineet. Virtuaalitodellisuus on tietokoneen luoma simuloitu todellisuus. Tila voi olla niin todellisuutta vastaavaa, että henkilö voi erehtyä pitämään sitä aitona. Aitouden tunteen voi kuitenkin kokea myös ilman tietokonetta. Kuvat, maalaukset ja teatteriesitykset tarjoavat virikkeet, joissa ihminen voi eläytyä niin voimakkaasti, että unohtaa olosuhteet.

Murrettu tentti

Murrettu tentti on keinotekoisen (ks. alempaa) ja mallintavan tentin välimaastossa. Keinotekoisen ja mallintavan tentin ero voi olla kovinkin pieni, joten määrittely on ontuva. Yleistäen voidaan kuitenkin sanoa:

Mitä enemmän perinteisen tentin toimintarakennetta murretaan sitä enemmän tenttimalli lähestyy todellisten toimintojen harjoittelua ja simulointia. On kuitenkin muistettava, että niin kauan kun tentillä ei ole tentin ulkopuolista itsenäistä käyttöarvoa, tentti säilyy keinotekoisena.

Otetaan esimerkiksi kotitentti. Miksi tentti täytyy suorittaa luentosalissa? Kotona tehty tentti vähentää opiskelijan ahdistusta ja parantavat suoritusta. Opiskelija saa aikaa tietojen etsimiseen, pohdintaan ja jäsentelyyn. Tentistä tulee korostetusti oppimistilanne. Myös tenttituotoksen laatu usein paranee. Kotitentin tuotoksen palauttamisen jälkeen on kurssiin helppo liittää asianmukainen henkilökohtainen palaute.

Keinotekoinen tentti

Keinotekoiset tentit ovat rakennettuja tilanteita, joilla ei ole toimintarakenteidensa puolesta vastaavuutta todellisen elämän kanssa.

Keinotekoisten tenttien historia ulottuu ilmeisesti ensimmäisen vuosituhannen puolenvälin paikkeille Kiinaan. Valtion virkaan pyrkivien kirjurikokelaiden oli muistettava ja kirjoitettava virheettömästi uskomaton tietomäärä suoriutuakseen tentistä. Jokainen kokelas oli sijoitettu omaan koppiinsa ja kutakin valvottiin tarkasti. Kyseisen kaltainen järjestelmä kehittyi myös Eurooppaan. Kuulustelut perustuivat opittujen asioiden ulkoaopetteluun.

Ulkoaopetteluun perustuva oppiminen oli muinoin hyvinkin perusteltu. Ihmisaivot olivat lähes ainoa — ainakin tärkein — tiedon ja kulttuuriperinnön varasto ennen kirjapainon keksimistä. Vielä pitkän aikaa kirjapainon keksimisen jälkeenkin kirjoja oli vähän. Tietoa oli myös kovin vähän verrattuna nykyiseen. Niinpä entisaikaan ulkomuistitestitentit olivat täysin tarkoituksenmukaisia.

Yliopisto-opiskelijan kirjatenttiin on vaatimuksena lukea 2 kirjaa. Nämä käsittelevät kurssin sisällön keskeisiä aiheita. Opiskelija lukee kirjat ja vastaa tenttaattorin kysymyksiin, jotka koskevat kirjassa esiintyviä aihealueita. Opiskelija pyrkii hyödyntämään lukemansa tekstit muistiaan apuna käyttäen. Tentissä onnistuminen riippuu tietojen ja taitojen lisäksi vahvasti myös tuurista: kysytäänkö niitä asioita jotka muistan tarkasti?

ks. erilaisia tenttimuotoja »

Lähde: Karjalainen, A. & Kemppainen, T. 1994. Vaihtoehtoisia tenttikäytäntöjä. Ohjeita ja ideoita yliopistotenttien kehittämiseen.