Etusivu
»
|
Opetuksen ja oppimisen arviointi - laadunvarmistustako?Asko Karjalainen ja
Paula Vaskuri, 2005 Korkeakouluihin rakennetaan vuonna 2005 laatujärjestelmiä, joilla halutaan kehittää koulutuksen ja koulutusorganisaation tasoa ja joiden avulla suomalaista korkeakoulutusta voidaan verrata kansainvälisesti. On tärkeää, että laatujärjestelmiä mietittäessä muistetaan, että koulutuksen ja oppimisen laatu kietoutuvat tiukasti toisiinsa. Kun arvioidaan koulutusjärjestelmää, sen laadun tärkein mittari tulee olla oppimisen laatu. On vanhanaikaista ajatella, että koulutuksen laatujärjestelmissä oppimisen tasokkuuteen ei kiinnitetä huomiota. Oppimisen laatu tulee olla koulutuksen laadunvarmistusjärjestelmän keskiössä. Näin yliopiston toiminnassa korostuu ennennäkemättömällä tavalla se, mitä opettajat ja opiskelijat yhdessä tekevät. Laadukkaasta koulutuksesta ei voitane puhua, jos oppimisen tulos ei ole hyvä. Millä tavalla laadunvarmistusjärjestelmällä saadaan enemmän tietoa oppimisen laadusta? Minkälaisia laadun osoittimia tarkastelemalla saadaan oppimisen kannalta tärkeintä tietoa koko yliopistokoulutuksen laadusta? Miten verkko-opetuksen laatua mitataan luotettavasti oppimisen näkökulmasta? Millä tavalla oppimisen ja opetuksen arviointi saadaan toimintaa kehittäväksi, ei toimintaa pelkästään luonnehtivaksi tai vieläpä kontrolloivaksi toiminnaksi? Oppimisen laatua tarkasteltaessa on tärkeää kysyä, oppiko opiskelija, ja jos oppi, miten ja mitä hän oppi. On tärkeä pohtia myös, millä tavoin opiskelijan oppimisen eli ajattelun muutoksen laatua voidaan tehdä näkyväksi. Tentit, tasotestit ja muut oppimisen mittareina käytetyt menetelmät ovat myös osa oppimisen laatujärjestelmää. Samoin laatujärjestelmän osia ovat palautekyselyt, palautepäivät ja kaikki muut palautteen käsittelyjärjestelmät, joilla arvioidaan opetuksen tasokkuutta ja joiden avulla kehittämistoimia voidaan suunnata oikealla tavalla. Euroopan korkeakoulualueella ollaan keskittymässä oppimistuloksen määrittämiseen ja näkyväksi tekemiseen (learning outcomes) entistä tarkemmin. Jatkossa kiinnitetään yhä enemmän huomiota opiskelijoiden saavuttaman oppimisen tasoon. Tästä osaltaan seuraa, että tulevaisuudessa pitää keskittyä painottuneesti siihen, miten voidaan seurata ajattelun ja ongelmanratkaisutaitojen kehittymistä pelkän asiatiedon hallinnan lisäksi. Laadukas opetus on hyvää opetusta. Hyvä opetus auttaa opiskelijaa oppimaan nopeammin, helpommin ja syvällisemmin kuin se itseopiskellen olisi mahdollista. Opetukseen sisältyy oppimisprosessin ohjaus ja tuloksen jatkuva monitorointi. On selvää, että huippuyliopistoissa nämä asiat ymmärretään. Suomen yliopistojen kansainvälisen kilpailukyvyn ja tieteellisen tason jatkuvan kehittämisen kannalta oppimisen ja opetuksen laatuasiat ovat nyt keskeisesti esillä. Niihin kannattaa perehtyä.
Linkkejä ja lisälukemista:
Asko Karjalainen:
|
||