Etusivu »
Yleistä
Artikkelit
Tenttimuotoja
Tapauskuvauksia
Palautetyökaluja
SVY:n tarjoamia palveluja
Laatutyö opetuksen arvioinnissa
Videoleikkeet

Ulkopuolisten hyödyntäminen opetuksen arvioinnissa - case esimerkkinä Oulun yliopiston Kotkan Silmä

Oulun yliopistossa on toteutettu KOTKAn (Oulun yliopiston korkeakouluopetuksen kehittämistoimikunta) arviointiprojektina niin sanottua Kotkan Silmä -projektia. Kotkan Silmän eli sisäisen koulutusohjelma-arviointiprojektin tavoitteena on arvioida kaikki Oulun yliopiston koulutusohjelmat. Jokaisella tiedekunnalla (6) ja Kielikeskuksella on oma arviointitiiminsä (4-6 henkeä/tiimi), jonka kohteena ovat yhden tiedekunnan laitokset ja koulutusohjelmat. Projekti alkoi syksyllä 2000 ja loppuu keväällä 2003. Projektin arvioijat tulevat siis saman yliopiston sisältä, mutta eri tiede- ja toimintatapakulttuureista.

Arviointiprojektin tavoitteena on antaa palautetta laitoksille heidän itsearviointiraporteistaan ja kerätä kehittämisideoita ja ongelmakohtia yliopiston eri laitosten käyttöön. Lisäksi tavoitteena on tehdä suosituksia ja toimenpide-ehdotuksia opetuksen kehittämistoimelle sekä laitos- että yliopistotasolla sekä lisätä tietoisuutta sisäisistä ja ulkoisista muutospaineista. Projektin ideana on myös valmentaa laitoksia ja osastoja erilaisiin ulkopuolisiin arviointeihin sekä auttaa osaltaan muodostamaan Oulun yliopistoon rakentavaa palautteenanto- ja arviointikulttuuria. Oleellinen osa projektia on ollut myös tiimiläisten arviointikoulutus, jossa on käyty läpi yliopistojen laadunvarmistukseen ja yliopistojen laajempaan yhteiskunnallisen aseman muuttuneeseen tilanteeseen vaikuttavia keskeisiä elementtejä sekä arvioinnin teoreettisempaa keskustelua.

Oulun yliopistossa on käytössä neljäkohtainen opetuksen laadunarviointijärjestelmä, jota myös Kotkan Silmä -projektissa hyödynnetään. Järjestelmään kuuluvat opetuksen kehittämistyöryhmät, laitosten itsearviointiraportit, palautepäivät sekä opiskelijapalautteet (ks. Kuvio 1). Jokaisella laitoksella kokoontuu säännöllisesti opetuksen kehittämistyöryhmä. Työryhmät on perustettu osana yliopiston arviointijärjestelmää kaikille laitoksille lukuvuoden 1993-1994 aikana. Opetuksen kehittämistyöryhmiin on pyritty valitsemaan opetuksen kehittämisestä kiinnostuneita opiskelijoita ja opettajia. Usein laitoksen johtaja toimii opetuksen kehittämistyöryhmän puheenjohtajana. Opiskelijoita ryhmässä on vähintään 4-5, jotta opiskelijoiden näkökulma ja ääni tulevat riittävästi esiin. Ryhmien tehtävinä ovat laitoksen opetuksen kehittäminen, sen koordinointi ja arviointi.

Opetuksen kehittämistyöryhmien tehtäviin kuuluvat koulutusohjelmien toimivuuden seuranta ja kehittäminen kuten myös palautejärjestelmien toimivuudesta huolehtiminen. Opetuksen kehittämistyöryhmien aktiivisuudesta ja sen arvostuksesta paljolti riippuu, millainen opetusilmapiiri laitoksella on. Parhaimmillaan opetuksen kehittämistyöryhmä on laitoksen toimintakulttuurin tehokas ja nopea uudistaja.

Yhtenä osana opetuksen laadunarviointijärjestelmää ovat myös laitosten tekemät vuosittaiset itsearviointiraportit. Opetuksen kehittämistyöryhmä laatii vuosittain itsearvion laitoksen opetuksen ja oppimisen tilasta. Itsearviointiraportti tehdään laitoksen omaan käyttöön ja siinä asetetaan laitokselle kehittämistavoite seuraava lukuvuotta varten. Raportin laatimisen pohjana voidaan käyttää ohjeellista matriisia, mutta laitoksella on vapaus toteuttaa arviointi ja raportointi itse suunnittelemallaan tavalla siten, että siitä on laitokselle hyötyä. Itsearviointiraportti toimitetaan myös opetuksen kehittämisyksikköön, sillä raportti on yhtenä jakoperusteena jaettaessa opetuksen tuloksellisuusrahaa. Opetuksen tuloksellisuusrahan jakokriteereinä ovat toimikaudella kohdattujen ongelmien tiedostaminen ja ratkaisutoimet sekä seuraavan toimintakauden kehittämisvisiot ja -ideat sekä niiden toimenpidesuunnitelmat. Tuloksellisuusarvioinnissa tarkastellaan määrällistä tulosta voimakkaammin opiskelijoiden oppimisprosessia syventämään ja helpottamaan tähtääviä toimenpiteitä. Tärkeänä pidetään ongelmien tiedostamista ja kehittämistoimenpiteisiin ryhtymistä.

Lisäksi yhtenä osana Opetuksen laadunarviointijärjestelmää ovat opiskelijoilta kerätyt kurssipalautteet. Kurssipalautteita kerätään hyvin vaihtelevasti ja niitä myös käsitellään moninaisilla tavoilla. Yksi mahdollisuus koottujen palautteiden käsittelyyn ovat niin sanotut palautepäivät, joita järjestetään laitoksilla kerran lukukaudessa tai lukuvuosittain. Palautepäivässä käydään arviointikeskustelua, jossa keskustellaan kuluneesta kaudesta yhdessä opettajien ja opiskelijoiden kanssa. Palautepäivän ideana on keskustelun monipuolisuus ja dialogisuus. Sekä opettajat että opiskelijat esittävät omia näkökulmiaan opetuksesta ja sen järjestelyistä tilaisuudessa. Keskustelua käydään erityisesti koulutuksen ja koulutusohjelmien kokonaisuuteen liittyvistä kysymyksistä. Palautepäivän toimintatavat ovat eri laitoksissa toisistaan poikkeavat. Työskentely voi olla luentomaista esittämistä, jossa käsitellään saatua palautetta ja käydään keskustelua puheenjohtajan johdolla. Työskentely voi olla myös ideariihimäistä työpajatyötä, jossa pienryhmissä erilaisten tiimitekniikoiden avulla etsitään ratkaisuja joihinkin keskeisiin ongelmakohtiin. Palautepäivään liittyy usein myös muuta ohjelmaa: vierailijoita/vierailuja, opiskelijoiden viihteellistä ohjelmaa ja iltatilaisuuksia. Palautepäivän avulla on luotu yhteyksiä myös työelämään kutsumalla tilaisuuksiin eri intressiryhmien edustajia sekä laitoksesta valmistuneita opiskelijoita, alumneja.

Kuvio 1. Opetuksen laadunarviointijärjestelmä Oulun yliopistossa

Kotkan Silmä -arviointiprojektin kohteina ovat laitoksella käytettävät opetusmenetelmät ja tenttikäytännöt, opetuksen ja oppimisen tukitoimet ja opetussuunnitelma. Lisäksi huomiota kiinnitetään erityisesti opiskelijapalautejärjestelmään ja jatkuvaan itsearviointiin sekä opetuksen kehittämistyöryhmän toimintaan, opetuksen arvostukseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Sisäisessä koulutusohjelmavertailussa käytetään taustatietona ja palautteen antamisen lähtökohtina laitosten tekemiä vuosittaisia itsearviointiraportteja sekä tilastoja valmistumisajoista ja -määristä, valmistuneiden työllistymisestä sekä opintoviikkokertymistä.

Kotkan Silmässä tehdyt arvioinnit ja niiden tulokset on tarkoitettu ainoastaan kyseessä olevan laitoksen käyttöön. Tarkoituksena on kehittää ko. laitoksen opetustoimintaa ja jakaa hyviksi havaittuja käytäntöjä. Laitoksille tehdyistä arviointivierailuista pyritään tekemään keskustelevia ja kehittämiseen tähtääviä tilaisuuksia, joista laitokset saavat myös kirjallisen yhteenvedon ja palautteen jatkokehittämistyötä varten. Periaatteena on ollut, että jokainen arviointitiimi on voinut kehittää laitoksen kulttuuriin sopivan arviointiratkaisun sekä toteuttaa arvioinnin parhaaksi katsomallaan tavalla. Kotkan Silmä -arviointia ei ole sidottu resurssienjakoon, eikä yliopiston hallinnolle välity arvioinnin palautteista tietoa.

Tähänastisena kokemuksena Kotkan Silmä -projektista voi sanoa, että laitokset ovat olleet tyytyväisiä arviointivierailuihin ja arvioinnin keskustelevaan sävyyn. Erityisesti konkreettiset vinkit opetuksen kehittämisestä ja sen arvioimisesta ovat olleet tervetulleita. Tavoitteena projektissa onkin ollut, että kehittäminen ja arviointi ovat kulkeneet käsi kädessä. Laitoksilla käydyt keskustelut ovat olleet rehellisen oloista ja yhdessä ongelmakohtia esiintuovia, sillä laitokset ovat tienneet, että he itse saavat päättää, mitä keskusteluista heille seuraa. Pienenä ongelmana projektissa on ollut arviointitiimien opiskelijajäsenten sitoutumisessa; opiskelijoille kolme vuotta on pitkä aika. Saadun palautteen mukaan arviointitiimiläiset ovat pitäneet arviointikoulutuksista. Kotkan Silmä -projekti päättyy keväällä 2003.