Etusivu »
Yleistä
Artikkelit
Tenttimuotoja
Tapauskuvauksia
Palautetyökaluja
SVY:n tarjoamia palveluja
Laatutyö opetuksen arvioinnissa
Videoleikkeet

Psykologian cum laude, Kirjallisuuskatsaus 2 ov

Hankeen taustaa

Psykologian avoimessa yliopisto-opetuksessa haluttiin siirtyä approbatur-vaiheen verkkokurssien lisäksi kokeilemaan verkon mahdollistamaa opiskelua myös cum laude -vaiheessa. Avoimessa yliopistossa verkkokurssit antavat etäällä asuville ja yleensä työn ohessa opiskeleville opiskelijoille mahdollisuuden osallistua yhteisesti jaettuun sosiaaliseen oppimisprosessiin. Itsenäisesti suoritettavan psykologian cl-arvosanaan pakollisena kuuluvan pienimuotoisen kirjallisuuskatsauksen laatiminen on ollut opiskelijoille usein haasteellinen tehtävä, joka on edellyttänyt omaa aihetta koskevaa aktiivista tiedonhakua, kriittisen lukemisen taitoja, tutkimusten ja tutkimusprosessien erittelyä ja tämän pohjalta tapahtuvaa pohtivaa ja arvioivaa tieteellisen tekstin kirjoittamista. Ajattelimme, että aiheeltaan tämäntyyppinen kurssi sopisi mainiosti verkkokurssiksi, jossa jakson vaatimia taitoja voidaan yhdessä harjoitella sosiaalisen oppimisen prosessina.

Kurssin luonnehdinta

Kirjallisuuskatsaus verkossa -kurssi oli luonteeltaan teknisesti yksinkertainen, Optima-verkkoympäristössä toteutettu hanke, jota luonnehti (verkko-opetuksen luokittelumallia soveltaen): ohjattu opiskelu, ihmisten välinen opiskeluprosessi, prosessikeskeinen lähestymistapa, prosessiin kytketty aineisto ja opettajavetoinen tuotantomalli. Ohjauksen pedagogisina lähtökohtina olivat sekä tutkivaan oppimiseen että ongelmalähtöiseen oppimiseen liittyvät ajatukset opiskelijoista aktiivisina oman oppimisensa ja omat tiedonintressinsä määrittelevinä subjekteina. Yritimme toteuttaa ajatusta siitä, että oppimisprosessin mielekkyys nousee oppijan omasta näkökulmasta ja ryhmän yhteisestä työskentelystä, jossa asiantuntijuutta jaetaan ja tietoa rakennetaan yhdessä. Kurssin aineistoina olivat ensisijaisesti psykologian tietokannat ja psykologian alan elektronisesti julkaistut kansainväliset tieteelliset aikakauslehtiartikkelit. Optima-ympäristöön tuotiin kurssin edetessä sekä tiedonhaun ja tietokantojen linkkejä että opiskelumateriaalia kriittisestä lukemisesta ja prosessikirjoittamisesta. Opiskelijat kehittelivät aiheitaan yhteisissä keskusteluissa ja toivat tekstejään yhteisesti kommentoitavaksi. Kurssin suorituksena oli sekä aktiivinen, sitoutunut osallistuminen yhteiseen työskentelyyn verkossa että yksilötyönä kirjoitettu kirjallisuuskatsaus, joka arvioitiin kolmiportaisesti arvolausein ET (erinomaiset tiedot), HT (hyvät tiedot) ja TT (tyydyttävät tiedot). Kurssille osallistui kuusi eri puolilla Suomea asuvaa opiskelijaa, mikä oli huomattavasti vähemmän, kuin mitä odotimme. Kurssi suunniteltiin ja toteutettiin kahden opettajan parityöskentelynä psykologian verkko-opetukseen vakiintuneen käytäntömme mukaan. Kurssi alkoi 3.12.2002 ja sen suunniteltu kesto oli 7.2.2003 saakka. Kurssi jatkui kuitenkin maaliskuun puoleenväliin.

Palautteenanto ja arviointi

Opettajina pohdimme palautteenannon ja arvioinnin välistä suhdetta kurssillamme. Katsoimme arviointiin liittyvän laajemmin myös palautteenannon niin, että koko kurssin ajan tapahtuu palautteenantoa ja varsinainen arviointi sijoittuu vain kurssin loppuvaiheeseen. Arviointi-termi tarkoittikin kurssillamme ainoastaan kurssisuoritukselle annettavaa arvolausetta kun taas palaute oli prosessi, johon osallistuivat sekä opiskelijat että opettajat kurssin eri vaiheissa. Palauteprosessi oli myös luonteeltaan vastavuoroinen, jossa niin opiskelijat kuin opettajat ovat palautteenantajia ja palautteensaajia. Palautteen tarkoituksena oli auttaa opiskelijoita tunnistamaan tieteellisten artikkeleiden kriittiseen lukutaitoon, tiedon arviointiin ja vertailevaan, pohtivaan opiskelukirjoittamiseen liittyvä osaamisensa ja kehittämään näitä taitoja. Tavoitteena oli, että kurssilla olevat avoimen yliopiston eri ammattialoja edustavat aikuisopiskelijat pystyisivät itsenäisesti etsimään ja arvioimaan omiin kiinnostuksiinsa tai omaan ammattialaansa liittyvää kansainvälistä uutta psykologista tutkimustietoa. Palautteen merkitys nousi juuri tästä tavoitteesta. Palaute ja arviointi saivat erilaisia konkreettisia sisältöjä kurssin eri vaiheissa.

Kurssin palaute ja arviointi tarkoittivat siis sekä kurssin sisällöllisiin tavoitteisiin liittyvää palautetta ja arviointia että itse kurssin toteutukseen liittyvää palautetta. Tähän jälkimmäiseen liittyvä oli käytössä koko ajan keskustelualueella "Kahvila", jossa opiskelijat ja tutorit kävivät keskustelua kurssiin kuluun liittyvistä asioista, aikataulusta, eri vaiheissa kohdatuista ongelmista yms. Tämä oli selkeä palautekanava, jonka pohjalta kurssin toteutusta hienosäädettiin tai tehtiin jopa isompiakin tarkistuksia. Kurssin lopussa opiskelijat antoivat loppupalautteen koko prosessista.

Sisällöllinen palaute ja arviointi toteutettiin kurssin edetessä seuraavasti:

Kurssin ensimmäisessä infossa annettiin sisällölliset tavoitteet opiskelijoiden tietoon: opiskelijat tietävät, millaisiin tavoitteisiin kurssilla pyritään ja pystyvät suhteuttamaan omat henkilökohtaiset tavoitteensa näihin tavoitteisin. Tämä vaihe on tärkeä, koska sen pohjalta määrittyy myös opiskelijoiden palautteelle antamat merkitykset ja palautteeseen liittyvät odotukset - sekä palautteen vastaanottajina että sen antajina. Kurssin alussa selvitettiin opiskelijoille myös prosessikirjoittamiseen liittyvän palautteenannon idea. Varsinainen palaute ja arviointi toteutettiin kolmessa vaiheessa:

1) Ensimmäinen opettajien (=tutoreiden) ohjaava palaute vaiheessa, jossa opiskelijat kirjoittivat omille verkossa oleville "kirjoituspöydilleen" kriittisen lukemisen ohjeiden pohjalta tiivistelmän ensimmäisestä artikkelistaan. Tämä vaihe oli tärkeä, koska siitä saadun palautteen pohjalta opiskelijat jatkoivat itsenäisesti seuraavien artikkeleiden lukemista ja aloittivat katsauksen ensimmäisen version kirjoittamista. Opiskelija sai tässä vaiheessa palautetta siitä, mihin asioihin hänen kannattaa jatkossa kiinnittää erityistä huomiota nimenomaan artikkeleiden lukemisessa ja erittelyssä.

2) Toinen palautevaihe: Vertaispalaute pareittain + tutoreiden palaute kirjallisuuskatsauksen ensimmäisestä versiosta. Opiskelijoista muodostettiin parit heidän valitsemiensa katsausaiheiden perusteella. Vertaispalautteenanto ohjeistettiin tavalla, jossa opiskelijoita kannustettiin sekä kysymään palautetta oman kirjoittamisensa avainkohdista että antamaan toisen työstä sellaista palautetta, mitä he itsekin odottaisivat saavansa työstään voidakseen jatkaa kirjoittamista. Tutorit antoivat kullekin opiskelijalle sisällöllisesti arvioivaa palautetta sekä myös kirjallisuuskatsausta tekstinä koskevaa ohjaavaa palautetta. Tämän palautevaiheen pohjalta opiskelijat saavat tukea olennaisten asioiden tarkentamiseen ja selkeyttämiseen, vertailevaan pohdintaansa sekä tekstin luettavuuteen. Kirjallisuuskatsauksen tavoitteet saivat konkreettisen sisältönsä tässä vaiheessa.

3) Kolmas palaute- ja arviointivaihe: Vertaispalaute pareittain + tutoreiden palaute ja arvolause valmiista kirjallisuuskatsauksesta. Samat opiskelijaparit jatkoivat. Vertaispalautteessa keskityttiin tässä vaiheessa vain katsauksen sisältöön, ei enää muotoseikkoihin eikä siihen, miten katsaus on kirjoitettu (Mikä parisi katsauksessa oli sisällöllisesti oman oppimisesi kannalta kiinnostavinta? Tuliko työssä esiin joitakin sellaisia aiheeseen liittyviä näkökulmia, joita et tullut aiemmin ajatelleeksi? Entä jäitkö jossain kohdin ihmettelemään, että tutkijat eivät olleet huomioineet tutkimusten teorioissa, ongelmissa tai tulosten tulkinnoissa jotain mielestäsi olennaista seikkaa?) Tutorit antoivat palautetta kytkien sen selkeämmin ensimmäisestä versiosta annettuun opastukseen sekä kurssin tavoitteisiin kriittisestä lukemisesta ja tieteellisestä kirjoittamisesta. Tutorit antoivat myös arvolauseen (tt, ht, et), joka perusteltiin palautteella ja kurssin tavoitteilla. Opiskelijoiden tuli kommentoida tutorien antamaa palautetta ja arvolausetta.

Arviointia kurssilla toteutetusta arvioinnista

Periaatteessa kurssin etenemiseen rakennettu vertaispalautteen idea toimi hyvin. Opiskelijat paneutuivat toistensa töihin erinomaisesti ja lukiessaan niitä he saivat aineksia myös omien töidensä itsearviointiin ja edelleen kehittelyyn. Palautteenannosta muodostui keskusteleva prosessi, jossa palautetta ei vain otettu vastaan vaan sitä myös kommentoitiin ja siitä keskusteltiin. Opiskelijat kokivat, että sekä parilta että tutorilta saatu palaute edisti omaa työskentelyä. Kirjallisuuskatsauksista opettajien antamat arvolauseet perusteltiin kurssin tavoitteilla, jotka olivat konkreettisesti opiskelijoiden tiedossa. Opiskelijat olivat kurssin palauteprosessin takia tietoisia myös omasta osaamisestaan ja sen suhteesta kurssin vaatimuksiin, minkä takia annetut arvolauseet koettiin omaa työtä osuvasti kuvaavina. Käytännössä suurin ongelma oli se, että opiskelijoiden yksilöllisessä etenemistahdissa oli eroavuuksia, ja esimerkiksi parityöskentelyn vaiheissa toinen osapuolista saattoi joutua odottelemaan liiankin pitkän ajan mahdollisuuttaan palautekeskusteluun parin kanssa. Jollain opiskelijalla olisi ollut valmiuksia tai muuten tilaisuus edetä kaiken kaikkiaan sutjakkaammassa tahdissa kun taas joku toinen eri syistä joutui pitämään taukoja tai etenemään hitaammin. Opettajan työskentelyä kurssin parissa tämä asia myös pitkitti huomattavasti.

Kurssikokemuksen tuloksena emme aio enää ainakaan lähitulevaisuudessa toteuttaa vastaavaa kurssia, vaan teemme psykologian verkkosivuillemme kirjallisuuskatsauksen tekemisen tukisivuston, jonka rakentamiseksi tämä kurssi on antanut hyvän pohjan. Sivustosta tulisi puoliksi sosiaalinen niin, että se ei olisi pelkkä "linkki- ja ohjekokoelma", vaan paikka, jonne kirjaudutaan ja jossa samaan aikaan tuleva opiskelija voi löytää vertaistukea toisesta opiskelijasta. Opettaja ei kuitenkaan toimisi täällä vaan tulisi mukaan vasta sitten, kun opiskelija pyytää opastusta ja luonnollisestikin sitten, kun katsauksesta annetaan arvioiva ja ohjaava palaute.

Lopuksi erään "peränpitäjän" arviointi:

"Kurssi alkaa olla virallisesti lopussa ja ajattelen, että jos siinä ei olisi ollut aikataulua, väliarviointeja eikä ohjausta, se voisi olla alkutekijöissään omalla kohdallani. Jos jää odottamaan aikaa, voi olla ettei sitä jää sen enempää, kun on työ ja muut. Vaikeutenani oli vielä englanninkieliset artikkelit ja tietokoneen hallitsemattomuus, mutta niitäkin on tullut opittua sivussa. Aikataulussa oli onneksi joustavuutta, ettei opiskelu katkennut ajanpuutteeseen, mutta jos joku haluaisi edetä nopeammin, olisi hyvä olla oma aikataulu. Ohjeita oli kiitettävästi ja olisihan saanut kysymällä lisää. Siinä mielessä hyvän esseen kirjoittamiseksi olisi ollut kaikki mahdollisuudet. Olisipa tällainen kurssi ollut kaikkien itseopiskelujeni alkupuolella, opiskelutekniikan kannalta katsoen. Ehkäpä sokeakin kana on saanut jyvän!"