Etusivu »
Yleistä
Artikkelit
Tenttimuotoja
Tapauskuvauksia
Palautetyökaluja
SVY:n tarjoamia palveluja
Laatutyö opetuksen arvioinnissa
Videoleikkeet

Tutkimuksen historian essee

TieVie-koulutuksen aikana suunnittelemani Tutkimuksen historian essee -hankkeen olen toteuttanut lukuvuonna 2003 - 2004 Oulun yliopiston suomen ja saamen kielen ja logopedian laitoksessa suomen kielen oppiaineessa. Hankkeessa laadin esseen kirjoittamista ohjaavan verkkokurssin, johon ei sisälly kontaktiopetusta. Kaikki verkkokeskustelupalstat, ohjemateriaalit ja linkit olen sijoittanut Optima-ympäristöön. Kurssille ilmoittaudutaan verkossa olevalla lomakkeella.

Suomen kielen syventävien opintojen teoria ja metodiikka -osioon (8 ov) kuuluva, yhden opintoviikon laajuinen tutkimuksenhistorian kurssi on pakollinen kaikille suomen kielen syventäviä opintoja suorittaville. Opintojakso on samalla osa syventävien opintojen graduseminaaria ja sijoittuu ajallisesti kahden graduseminaarin (tutkimussuunnitelma- ja tutkimusseminaarin) väliin. Kurssilla kirjoitettavan, kymmensivuisen esseen tarkoitus on edistää tutustumista gradun taustateoriaan ja menetelmiin, ja esseetä voi soveltuvin osin käyttää osana gradua.

Toteutin kurssin ensimmäisen kerran kolmen kuukauden mittaisena (3.10.2003 - 16.1.2004). Osallistujina oli 24 syventävien opintojen graduseminaarilaista. Kurssi oli vaiheistettu, ja osa jaksoista oli kolmen päivän, osa kahden viikon mittaisia työskentelyrupeamia. Kaiken kaikkiaan tutkimuksen historian verkkokurssi muodostuu yhdeksästä eri työskentelyrupeamasta verkossa: aivoriihestä, teemakeskusteluista, opettajan palautteesta, lähteiden etsinnästä, teemaryhmä-palautteesta, esseiden raakaversion kirjoittamisesta, opettajan palautteesta, viimeistellyn esseen kirjoittamisesta ja lopullisesta arviosta.

Kurssin materiaalista osa syntyy dynaamisesti opetus- ja opiskeluprosessin kuluessa. Tämän osan sisältö vuosittain muuttuu uusien opiskelijoiden ja heidän tutkimusaiheidensa myötä. Materiaalin pysyvämmän osan muodostaa toiminnan ohjeistus, jota muutan ja kehitän tarpeen mukaan.

Hanke on opettajavetoinen ja mitoiltaan pienehkö (1 ov). Materiaalin ylläpito ja muutokset kuuluvat opettajalle. Opintojakso toteuttaa osittain ohjattua, osittain autonomista opiskelumallia. Opiskelu on ihmistenvälistä ja prosessikeskeistä.

Arviointiratkaisut

Tutkimuksen historian verkkokurssi toimii erityisesti vuorovaikutusfoorumina. Kurssin tarkoituksena on tukea pro gradu -työn tekemistä ja auttaa opiskelijoita tuottamaan oman tutkimusaiheensa historian esseen. Kurssi tukee ennen kaikkea tutkivaa oppimista, jossa jokainen opiskelija, paitsi etsii oman pro gradu -työnsä teoreettisen ja metodisen lähdekirjallisuuden ja kommentoi sitä omasta näkökulmastaan, myös jakaa tietämyksensä ja näkemyksensä muiden kanssa. Erityisesti tiedon jakaminen ja näkemysten vaihtaminen hyödyttää samalta painoalalta tehtäviä graduja, mutta on kaikille samalla perehtymistä laajemmin olemassa olevaan alamme tutkimustietoon ja tieteelliseen keskusteluun. Tämä lähtökohta on myös arvioinnin perusta.

Kurssin vastuuhenkilönä ohjaan ryhmäkeskustelua tutkimusalojen lähtökohdista, lähdekirjallisuuden etsimisestä, esseen kirjoittamisesta, esseen muokkaamisesta osaksi gradua jne. Vastaan kysymyksiin, annan palautetta teksteistä ja arvioin lopullisen esseen.

Aivoriihessä opiskelijat joutuvat arvioimaan tutkimusaihettaan ja samalla itseään tutkimuksen tekijänä, sillä jokaisen on kirjoitettava vapaasti aiheesta mieleen nousevia asioita ja vastattava kysymyksiin, mitä tutkit, mistä tutkit, miten tutkit ja miksi tutkit. Tässä osiossa opiskelija siis reflektoi aikaisempaa oppimistaan. Opettajana teen koosteen aivoriihessä esille tulleista asioista ja nostan esille tutkimusten kannalta tärkeitä seikkoja. Toisin sanoen arvioin ja panen tärkeysjärjestykseen niitä asioita, joita opiskelijat esittävät.

Teemakeskustelussa kunkin tutkimusaihetta syvennetään. Jokainen kommentoi sekä oman gradunsa alalta että muilta aloilta tekevien aiheita. Keskustelun tarkoituksena on saattaa esseiden kirjoittaminen alkuun ryhmän yhteistyön voimaa hyödyntäen. Opiskelijat arvioivat toistensa (yhden samasta aihepiiristä ja yhden toisesta aihepiiristä tekevän) tutkimusasetelmaa ja vastaavat toisten antamiin arvioihin perustellen samalla, miksi on samaa tai eri mieltä keskustelukumppanin kanssa.

Seuraava vaihe on opettajan palaute, jossa kokoan käydyt keskustelut ja kommentoin yhteisesti aiheiden rajanvetoja. Palautteessani arvioin paitsi osallistumisaktiivisuutta ennen kaikkea kurssilaisten käsityksiä omasta ja muiden tutkimuksesta, aihepiirin tuntemista ja kykyä tuottaa tutkimusideoita. Arviointini on tarkoitettu motivoivaksi arvioinniksi, jolla pyrin rikastamaan tutkimusideoita, kannustamaan eteenpäin ja ohjaamaan gradun aiheen kehittelyä. Pyrin ohjaavaan arviointiin, ja substanssia enemmän tuntevana seniorina annan palautetta ja vinkkejä lähteistä ja niiden tieteellisestä tasosta. Opiskelijan tulee sitten arvioida, miten voi hyödyntää saamaansa palautetta esseessään.

Suomen kielen ja muun kielitieteellisen tutkimuksen lähteitä etsiessään opiskelijat arvioivat tutkimusalansa historian lähteet yleisen merkittävyyden ja oman tutkimuksensa kannalta. Teemaryhmäpalautteessa käydään teemaryhmittäin vertaiskeskustelua lähteistä. Sen kautta opitaan lähdekriittistä arviointia ja tieteellistä tutkimuksentekoa. Jokainen saa näin pienessä ja turvallisessa ryhmässä opetella palautteen antamista ja saamista.

Kun esseiden ensimmäiset versiot on tuotu työtilaan, annan jokaiselle henkilökohtaisen palautteen sähköpostilla. Palautteissa pyrin kommunikatiiviseen arviointiin eli aktivoimaan jokaista itsekritiikkiin ja ottamaan huomioon tutkimusaiheiden ja käytettyjen teorioiden eriasteisen vaikeuden.

Tämän jälkeen opiskelijat tutustuvat palautteeseeni ja kirjoittavat lopullisen esseen. Lopullisten esseiden valmistumisen jälkeen opiskelijat kommentoivat kaikkia muita saman aihepiirin esseitä yleisessä vertaisarviointikeskustelussa ja antavat minulle palautetta omasta esseen kirjoittamisprosessistaan. Arvioin käytyä keskustelua oman alamme tiedeyhteisön käsityksiin peilaten. Vasta keskustelun jälkeen arvioin esseet. Koska lopulliset esseet jäävät verkkoon gradun valmistumiseen asti, on niitä mahdollista arvioida myöhemminkin.

Kurssipalautteen kerään laitoksen tavan mukaan verkkolomakkeella. Myös palaute jää verkkoon, ja sen pohjalta kehitän jaksoa ja opetusta edelleen. Otan huomioon saamani sisällölliset ja tekniset vinkit.

Hankkeessa arvioidaan siis oppiaineen sisältöjä, oppimistapoja, kirjoittamisprosessia ja valmiita tuotoksia. Olennainen osa opintojakson kehittämistä on kurssipalaute kokonaisuudessaan. Opiskelijat arvioivat itseään, toisiaan, opettajan palautteita ja koko kurssia. Arvioijina toimivat opiskelijat ja opettaja.

Omat ajatukseni onnistumisesta

Uskallan väittää, että hanke onnistui yli odotusten. Tein ensimmäistä kertaa verkkokurssia opintojaksosta, josta olen pitkään vastannut. Tunsin esseen kirjoittamisen solmukohdat ja ongelmat. Pyrin laatimaan verkkokurssin ajatellen ongelmien poistamista. Erilaisten arviointien ryppäistä muodostui opiskelijalle tukikohta, josta saattoi ponnistaa eteenpäin. Vertaisryhmän merkitys näkyi selvästi: kukaan 24:stä ei jättänyt kesken ja kaikki saivat esseensä ajallaan valmiiksi.

Opiskelijat pystyivät pienten kannustusten jälkeen arvioimaan toistensa tutkimusta, lähteitä, metodeja ym. erinomaisesti. Tieteellisen keskustelun laatu parani koko ajan ja argumentoinnin taidot kehittyivät.

Opiskelijat pitivät tiukasta aikataulusta, välitehtävistä ja -palautteista, oppimisen prosessinluonteisuudesta, verkkokeskustelun vilkkaudesta, alustavan version arvioinnista ja yleensä jakson toteutuksesta verkossa.

Ongelmiksi koettiin kirjastolähteiden saannin vaikeus ja hitaus kurssin aikatauluun nähden ja vähäinen opintoviikkomäärä työmäärään nähden. Olenkin suunnitellut ajoittaa jakson ensi lukuvuonna neljän kuukauden ajalle, jotta kirjastotyöskentelyyn jää aikaa. Uuden tutkinnon myötä lisään myös kurssin opintopistemäärää.