Etusivu »
Yleistä
Artikkelit
Tenttimuotoja
Tapauskuvauksia
Palautetyökaluja
SVY:n tarjoamia palveluja
Laatutyö opetuksen arvioinnissa
Videoleikkeet

Tutkimuskurssin pienryhmäohjaus verkossa

Toimintaympäristön analyysi ja kurssin tavoitteet

Kehittämishankkeeni TieVie-koulutuksessa suuntautui yhden opintokurssin kehittämiseen verkko-opetuksena. Kyseinen kurssi on luokanopettajakoulutuksessa kasvatustieteen syventäviin opintoihin kuuluva kvalitatiivisen kasvatustutkimuksen kurssi, ja se on jatkoa aiemmalle tutkimuskurssille (tutkimuskurssi I), jossa opiskelijat perehtyivät alustavasti kvalitatiivisen tutkimuksen eri lähestymistapoihin. Omana projektinaan opiskelijat suunnittelivat kvalitatiivisen tutkimuksen ja toteuttivat siihen liittyen aineiston keruun. Tutkimuskurssi II tavoitteena oli viedä aloitettu kvalitatiivinen kasvatustutkimus loppuun eli analysoida ja tulkita aineistoa ja kirjoittaa tutkimusraportti.

Tutkimuskurssi II muodostui kokonaisuudessaan luennoista ja sitä tukevista pienryhmäharjoituksista. Luennolla käsiteltiin tutkimuksen teon teoriaa ja pienryhmässä toteutettiin tutkimus käytännössä. Olin yhden pienryhmän ohjaajana verkossa. Kaikkiaan mukana oli siis yksi luennoitsija ja neljä pienryhmien ohjaajaa. Luennoilla oli noin 80 opiskelijaa ja yhdessä pienryhmässä oli noin 20 opiskelijaa. Kaikki pienryhmät toimivat verkko-opetuksena.

Verkkokurssin tavoitteena oli harjoitella empiirisen tutkimusaineiston analyysiä, tulkintaa, kvalitatiivisen tutkimusraportin kirjoittamista sekä osallistumista tieteelliseen keskusteluun verkkoympäristössä. Tavoitteiden saavuttamiseksi jokaisen opiskelijan tuli luentoja ja metodikirjallisuutta hyväksi käyttäen etsiä tutkimukseensa sopiva teoreettis-metodologinen näkökulma ja sopiva aineiston analyysitapa. Verkossa tapahtuvaan tieteelliseen keskusteluun sisältyi toisten töiden aktiivinen kommentointi sekä palautteen saaminen omasta tutkimuksesta. Yhdeksi tärkeäksi tavoitteeksi asetin "keskeneräisyyden sietokyvyn lisäämisen". Tarkoituksena oli saada virtuaaliympäristössä opiskelijoiden oppiminen näkyvämmäksi ja motivoida opiskelijoita tuottamaan keskeneräistäkin tekstiä arvioinnin ja kommentoinnin alle. Halusin rohkaista opiskelijoita tuomaan keskustelun alle keskeneräisiä tekstejä, jotta palautteella olisi todella merkitystä lopputulokseen. Oppimisympäristöä oli myös tarkoitus kehittää niin, että kaikki oppimateriaali ja tarpeelliset linkit olisivat helposti saatavilla.

Suunnittelemani kahden opintoviikon laajuisen kurssin olen toteuttanut verkko-opetuksena jo aikaisemmin yhteistyössä muiden ohjaajien kanssa. Voin siis käyttää hyödykseni myös sieltä saatua kokemusta ja opiskelijapalautetta. Ennen tämän kurssin suunnittelua palasin edellisen vuoden kurssilta keräämääni opiskelijapalautteeseen. Yleisesti ottaen palaute oli positiivista ja verkko-opiskelu koettiin mielekkäänä. 20 opiskelijasta vain yksi oli suoraan sitä mieltä, että verkko-opiskelu ei ollut hyvä ratkaisu. Luin palautteen huolellisesti ja erityisesti ne ideat, joissa opiskelijat esittävät uusia ratkaisuja kurssin rakentamiselle ja huomioin ne kurssin suunnittelussa. Yksi tällainen uusi idea oli väliseminaarin järjestäminen, jota minulla edellisellä toteutuskerralla ollut, mutta jota monet opiskelijat olisivat toivoneet.

Arvioinnista

Arviointi oli mukana kurssilla suunnittelusta lähtien aina kurssin loppupisteeseen saakka. Arviointi on mielestäni monitasoinen ilmiö ja olen huomannut, että myös omassa hankkeessani (tutkimuskurssi II) arviointia tapahtui monella tasolla ja sekä kvalitatiivisesti että kvantitatiivisesti. Niin ikään sekä ohjaaja että opiskelija ovat sekä arvioijina että arvioinnin kohteena. Mitä tämä kaikki tarkoittaa konkreettisesti? Seuraavaksi pohdin sekä opiskelijoiden kurssisuorituksen arviointia että opiskelijoiden antaman palautteen merkitystä.

Vertaisarviointi

Työskentely verkkokurssilla rakentui paljon vertaisarvioinnin varaan. Kurssin osallistujilta edellytettiin, että he pystyivät arvioimaan toisten tekstejä ja toisten tekemiä tutkimuksia. Koska opiskelijat joutuivat perehtymään toisten tutkimuksiin ja kirjoittamaan siitä oppimisympäristöön palautetta, tämä tarkoitti käytännössä arviointia siitä, mikä vaikuttaa onnistuneelta ratkaisulta ja mikä ei. Viime vuoden kokemuksesta ja palautteesta pystyin päättelemään, että osalle opiskelijoita tämä oli vaikea asia. He saattoivat kokea, että heidän asiantuntemuksensa ei riitä arvioimaan toisten tutkimuksia, koska oman tekemisessäkin oli ongelmia. Pyrin ohjaamaan heti ensi tapaamisella opiskelijoita siihen, että he rohkeasti esittäisivät esimerkiksi kysymyksiä niistä kohdista, joita eivät ymmärrä. Sekin toimi tekijälle palautteena. Viesti on siis esimerkiksi: "Kirjoita tästä asiasta lisää." Vertaisarviointiin liittyi myös palautteen vastaanotto. Yleisesti rakentavaan palautteeseen reagoitiin myönteisesti.

Jatkuva arviointi

Kurssi rakentui oppimistehtävien pohjalle ja jokaiseen tehtävään liittyi vertaisarviointi ja/tai ohjaajan antama arviointi. Opiskelijat saivat näin ollen jatkuvaa palautetta omasta työstään. Näin ollen heillä oli mahdollisuus koko ajan parantaa tuotostaan saamansa palautteen ja arvioinnin perusteella. Arvioinnin luonne saattoi vaihdella riippuen oppimistehtävästä.

Oppimisen arviointi

Kysymys, miten arvioida oppimista, on aika vaikea. Mielestäni tällaisella kurssilla, jossa näkee opiskelijoiden tuottamaa tekstiä eri vaiheissa ja heidän keskusteluaan, on mahdollisuus myös "nähdä" oppimista. Olen nähnyt, että tutkimukset etenevät ja ajattelu kehittyy yksittäisten opiskelijoiden kohdalla ja se onkin usein aika huikeaa kehitystä. Jos opiskelija on kurssin alussa ollut "aivan hukassa" ja tekee lopuksi onnistuneen tutkimuksen, se kyllä näkyy arvioinnissani positiivisesti. Näin voisin väittää arvioivani myös oppimista.

Tuotosten arviointi

Tuotosten arviointi on perinteisimmillään lopputuotoksen arviointia, joka oli yksi osa kurssin arviointia myös minulla. Tarkastelen siis sitä kokonaisuutta, joka syntyi kurssin aikana. Olen laatinut erilliset kriteerit, kuinka arvioin valmiita tutkimuksia ja esitän ne myös opiskelijoille tiedoksi, jotta arvioinnin mystisyys vähenee.

Osallistumisen arviointi

Osan kurssin arvosanasta muodosti opiskelijan toiminta verkossa. Kurssilla edellytettiin, että jokainen kommentoi aktiivisesti kahta muuta tutkimusta ja nimenomaan pyrkii kommenteillaan viemään sitä eteenpäin. Pelkät "Hyvä työ" -lausahdukset eivät olleet riittävää arviointia.

Yhteenveto

Jouduin arvioimaan laadullisen ja jatkuvan arvioinnin lisäksi myös määrällisesti, antamaan kurssista arvosanan 1 - 3. Lopulliseen arvosanaan vaikuttivat siis toiminta ympäristössä, oppiminen ja lopullinen tuotos. Ajattelin, että arvioin ensin lopullisen tuotoksen ottaen huomioon, mitä edellä olen siitä kirjoittanut ja sen jälkeen opiskelijan aktiivinen ja rakentava toiminta verkkoympäristössä vaikutti arvioinnissa +:n verran ylöspäin. Vastaavasti, jos opiskelija ei lukenut muiden tutkimuksia niitä kommentoiden, se vaikutti lopullisessa arvioinnissa neljäsosanumeron alaspäin. Tällä tavoin ehkä pystyin kannustamaan opiskelijoita yhteistoiminnallisuuteen. Opiskelijat puolestaan arvioivat kurssia sen jälkeen, kun olin oman arvosanani antanut, jolloin poistui se pelko, että kritiikki vaikuttaisi annettavaan arvosanaan. Mietin, olisiko minulla aikaa tehdä saamastani palautteesta kooste, joka puolestaan siis toimisi palautteena opiskelijoille?