Etusivu »
Yleistä
Artikkelit
Tenttimuotoja
Tapauskuvauksia
Palautetyökaluja
SVY:n tarjoamia palveluja
Laatutyö opetuksen arvioinnissa
Videoleikkeet

 

 

Virtual Modeling and Dynamic Simulation

Yliopisto

Teknillinen korkeakoulu

Laitos/Yksikkö

E-Education and Research Unit, Teollisuuden tietotekniikan laboratorio

Kurssi

Virtual Modeling and Dynamic Simulation (T-126.100, 3 ov)

Yhteyshenkilö

Inkeri Laaksonen, inkeri.laaksonen@hut.fi

Taustaa

Virtual Modeling and Dynamic Simulation, T-126.100 (aikaisemmin T-86.500), 3 cr - opintojakson virtuaalistaminen käynnistyi syksyllä 2001 TieVie- 5 opintoviikon koulutuksen projektina.

Kurssi kuuluu Teknillisen korkeakoulun teollisuuden tietotekniikan pääaineeseen ja se kattaa virtuaalimallintamisen, virtuaalimallien visualisointiin ja niiden pohjalta tapahtuvaan dynaamiseen simulointiin liittyviä aiheita. Kurssiin liittyy ohjattu laboratorio-harjoitustyö, jossa laaditaan 3-ulotteisia malleja ja visualisoidaan/simuloidaan niitä soveltuvilla työkaluohjelmistoilla.

Tavoitteena oli tuottaa TieVie-koulutuksen projektina kurssin Orientaatiojakso, johon sisältyy Johdanto-osuus, kokonaan verkkoon. Orientaatiojakso sisältää henkilökohtaiset oppimistehtävät sekä johdanto-osuudessa alkavat ryhmätehtävät. Henkilökohtaiset oppimistehtävät kattavat koko 3 opintoviikon kokonaisuuden. Johdanto-osuus on 0,2 ov koko 3 ov:n opintokokonaisuudesta ja se antaa kokonaiskuvan opintojakson sisällöstä, rakenteesta ja tehtävistä. Materiaali koostuu videoklipeistä, tekstistä ja animaatiosta. Kasvatustieteellinen teoriapohja perustuu tutkivaan oppimiseen. Tavoitteena on tukea opiskelijan autonomian kehittymistä mutta myös ryhmissä tapahtuvaa oppimista.

Orientaatiojakson pilotointivaihe aloitettiin aikataulun mukaisesti 25.10.2001. Kurssille osallistui kaikkiaan 10 teollisuuden tietotekniikkaa pääaineena Lahdessa opiskelevaa ja kurssista sai keväällä 2002 suorituksen 7 opiskelijaa. Kurssin opettajana/tutorina toimi pääaineen professori ja vuoden 2002 alusta lisättiin yksi tutori avuksi.

Opintojakson henkilökohtaisten oppimistehtävien arviointisuunnitelma

Henkilökohtaisella oman osaamisen analysointitehtävällä, tavoitteiden asettamisella, menetelmien valinnalla ja tavoitteiden saavuttamisen seurannalla haluttiin sitouttaa ja motivoida opiskelija seuraamaan omaa kehittymistään opintojakson aikana.

Henkilökohtainen oman osaamisen analysointitehtävä koostuu oman osaamisen arvioimisesta SWOT-analyysin avulla, omien tavoitteiden asettamisesta, menetelmien valinnasta tavoitteiden saavuttamiseksi ja asetettujen tavoitteiden ja valittujen menetelmien arvioinnista opintojakson aikana. Henkilökohtaisista oppimistehtävistä (osat I - III) osa I palautetaan Orientaatiojakson päättyessä omaan portfolioon oppimisympäristössä. Osa II palautetaan kurssin keskivaiheilla, jolloin opiskelija arvioi omien tavoitteidensa saavuttamista ja miten hänen valitsemansa menetelmät ovat toimineet. Samalla hän miettii millaisia muutoksia aikoo tehdä saavuttaakseen tavoitteensa ja onko menetelmien valintaa mietittävä uudelleen. Osa III palautetaan kurssin päättyessä, jolloin opiskelija arvioi alkuperäiseen analyysiin palaten omaa osaamistaan ja sen kehittymistä sekä valitsemiaan välineitä kurssin aikana.

Vaikka henkilökohtaisen oppimistehtävän tavoitteena on itsearviointi ja sen kehittäminen, verkkotutor/opettaja ohjaa palautteella opiskelijaa. WebCT-ympäristöön luodaan henkilökohtainen portfolio tehtävien tallentamista ja verkkotutorin ohjaavaa palautetta varten.

Opintojaksonryhmätehtävien arviointisuunnitelma

Opintojaksoon sisältyy ryhmätehtävä, jossa ryhmät ryhmäytyvät itse kunkin opiskelijan henkilökohtaisen mielenkiintoalueen mukaan (3D Modelling, Bluetooth, Dynamic Simulation, Animation, RP, RE, Stereo viewing). Kullakin ryhmällä on oma ryhmätyöalue ja tutor ohjaamassa opiskelijoiden työskentelyä ja antamassa tarvittaessa kommentteja. Ryhmät voivat myös kääntyä aihealueensa muiden experttien puoleen pulmakysymyksissä (tutkiva oppiminen). Ryhmätyötehtävän tavoite on soveltaa opintojakson aikana opittua käytäntöön.

Ryhmät toteuttavat ryhmätehtävänsä kaikille opintojaksoon osallistuville yhteiseen foorumiin WebCT-ympäristössä, jossa ryhmät antavat palautetta ja kommentoivat toinen toistensa suoritteita (opponointi).

Ryhmätutori antaa palautetta tehtävästä ryhmäkohtaisesti koko ryhmätehtävän ajan (jatkuva arviointi) ja lopuksi palautteen ryhmätehtävän suorittamisesta.

Toteutus ja arviointiratkaisun tuloksia

Orientaatiojakson tuotanto sujui suunnitelmien mukaisesti ja WebCT-ympäristö avattiin opiskelijoiden käyttöön 25.10.2001. Perusmateriaalit saatiin vastuuopettajalta ajoissa, mutta johdantoon liittyvää syventävää materiaalia ei saatu. Samoin toivotut linkit ja kirjallisuusvinkit jäivät saamatta. Henkilökohtaiset oppimistehtävät oli siirretty ympäristöön ja ohjeistettu.

Verkossa tapahtuva opettajan läsnäolo näkyi vain satunnaisesti ja tutoropettajan rooli oli alkuvaiheessa vähäinen. Opettajan sitoutumattomuutta eLearning -toteutukseen oli nähtävissä (tässä tapauksessa opettajan liian kireät aikataulut ja matkat), joten opiskelijoiden turhautuminen alkoi näkyä ympäristön viestintäkanavien käytön vähäisyydessä. Opiskelijat näyttivät kurssin alussa olevan kaikki verkossa aktiivisesti, mutta koska vastuuopettaja tai tutor eivät verkossa olleet, innostus laantui pikkuhiljaa.

Ensisijainen ongelma henkilökohtaisten oppimistehtävien ohjaavan palautteen suhteen oli, että vastuuopettajan aika ei riittänyt palautteen antamiseen ja Orintaatiojakson päätteeksi palauteut itseanalyysit ja tavoitteet jäivät opintokokonaisuuden sisältöä tuntemattoman hätäapututorin varaan. Tehtävistä kävi ilmi opiskelijoiden turhautuneisuus ja epätietoisuus siitä millaisia tavoitteita voivat itselleen asettaa. Opettajalla ja sisällön asiantuntijalla olisi tässä vaiheessa ollut suuri merkitys ohjaavan palautteen antajana.

Ryhmätehtävät ajautuivat traditionaaliseen toteutukseen orientaatiojakson jälkeen.

Arvioinnin arviointia

Tässä arviointisuunnitelmassa ei oltu otettu huomioon varasuunnitelmaa siltä varalta, että kurssin opettaja ei voikaan olla verkossa kuten on ajateltu ja antaa ohjaavaa palautetta. Verkkotutorin puuttuessa ryhmien mielenkiinto toimia verkossa laantui. Aihealue on sen verran erityisaluetta, ettei tutorina verkossa voi esimerkiksi toimia muu kuin aiheeseen perehtynyt. Niinpä myöhemmin mukaan otettu tutor ei ollut sitoutunut alkuperäiseen suunnitelmaan, varsinkin kun aihealue oli myös hänen omaansa ja hänellä oli erilaiset näkemykset (ehkä kulttuuristaankin riippuen) opettamisesta ja sen totettamisesta.

Kurssi ajautui Orientaatiojakson jälkeen traditionaaliseen toteutukseen. Alkuperäinen tarkoitus, jossa WebCT-ympäristö olisi toiminut koko kurssin ajan yhteisenä tehtävä-, keskustelu-, opponointi- ja palautealueena myös Orientaatiojakson jälkeen, ei toteutunut. Henkilökohtaiset oppimistehtävät, joiden piti antaa myös selkärankaa opintojen etenemiselle henkilökohtaisella tasolla, jäivät enemmänkin oman onnensa varaan ja puhtaasti oppilaan itsearvioinnin välineeksi. Tosin orientaatiojakson henkilökohtaisiin tehtäviin antoi ohjaavaa palautetta hätäapututori, joten alkuperäinen arviointisuunnitelma siltä osin onnistui. Opiskelijoiden näkökulmasta vastuuopettajan passiivisuus verkossa ja vuoden 2002 apututoroin sitoutumattomuus suunnitelmaan vaikutti kuitenkin suoraan itsearvioinnin ja sen kehittämisen hautautumiseen kurssin myöhemmässä vaiheessa. Orientaatiojakso johdanto-osuuksineen toimii kuitenkin pohjana opintojakson virtuaalistamisen vaihe II:lle.

Johtopäätökset

Opiskelijoiden näkökulmasta turhauttavinta on, kun viesteihin ei vastata tai mitään ohjausta verkossa ei näy tapahtuvan. Verkkototeutuksen onnistumisen takaa prosessiin osallistuvien henkilöiden sitoutuminen.

Toteutuksen alkuvaiheessa olisikin tarkasteltava kriittisesti millaisin resurssein tuotantoprosessia tehdään ja ketkä sitoutuvat opettajatutoreiksi pilotointivaiheessa. Ongelmana saattaa olla, että vaikka alkuvaiheessa kaikki ovat täysin sitoutuneita hankkeeseen, pilotointivaihe seuraa sen verran myöhään tuotannon jälkeen, että kaikki alussa mukana olleet henkilöt eivät olekaan enää kuvioissa mukana ja esim. vastuuopettaja, jonka tulisi toimia verkossa, ei onnistukaan olemaan verkossa läsnä kuten aiemmin on ajateltu.

Tuotannon ensimmäisenä askeleena tulisikin olla määrittelyn ja aikataulutuksen lisäksi sitouttaminen ja varasuunnitelman tekeminen. Tämä koskee niin opintosuoritusten arviointia kuin koko opintojakson toteutustakin.

Virtuaaliprototyypit ja dynaaminen simulaatio-kurssin virtuaalistamisvaihe I onnistui kuitenkin kohtuullisesti ja verkkotutorin läsnäolo ja varasuunnitelman tekeminen on jatkossa yksi oleellinen osa kurssin seuraavassakin toteutuksessa, ei yksinomaan jonkun kurssin pilotointivaiheessa. Jokainen aloitus on tarkasteltava uudelleen palautteen ja uuden tiedon varassa ennen kuin kurssia jälleen tarjotaan opiskelijoille.Tämän opintojakson virtuaalistamisvaihe 2 on meneillään ja pilotoitua moduulia (Orientaatio) on käytetty lähes valmiina meneillään olevalla kurssilla.

 
Suomen virtuaaliyliopisto

Webmaster