Etusivu »
Yleistä
Artikkelit
Tenttimuotoja
    Mallintavat
    Simuloivat
    Murretut
    Keinotekoiset
Tapauskuvauksia
Palautetyökaluja
SVY:n tarjoamia palveluja
Laatutyö opetuksen arvioinnissa
Videoleikkeet

 

 

Tulevaisuusverstas-tentti

Tulevaisuusverstaassa korostuu ryhmän luova ja uusia näkökulmia etsivä toiminta. Se voi kestää koko opintojakson ajan, tai olla jakson lopussa. Tällöin sille on varattava runsaasti aikaa. Tulevaisuusverstas soveltuu laajoihin, pohtimista edellyttäviin opintojaksoihin, esim. sosiologiaan ja aikuiskasvatukseen (josta se on alunperin lähtöisinkin). Tulevaisuusverstas on alunperin tiimityö- sekä suunnittelumenetelmä, jota voi käyttää myös tenttinä.

Tulevaisuusverstas sopii uuden luomiseen tilanteissa, joissa varmoja ja valmiita ratkaisuja ei ole.

Vaiheet:

1. Ongelmien kartoitus. Opiskelijat esittävät oppijakson teemaan liittyviä erilaisia itseään vaivaavia tai kiinnostavia ongelmia ja tehtäviä. Ongelmat tiivistetään iskusananomaisesti paperilapuille ja laitetaan näkyville esim. tarralapuilla liitutaululle. Tentaattori voi toimia sihteerinä.

Kertyneitä ongelmia pohditaan ja arvioidaan itsenäisesti, jonka jälkeen niiden tärkeydestä ja kiinnostavuudesta äänestetään. Kukin opiskelija saa käyttää esim. neljä ääntä, jotka voi merkitä joko yhteen tai useampaan seinällä olevaan ongelmaan.

Ongelmat ryhmitellään keskustellen äänimäärät huomioonottaen sisällöllisesti teemoittain. Valitaan yksi ongelma-alue jatkokäsittelyyn. (Voidaan myös jakaantua pienryhmiin, jolloin kukin pienryhmä valitsee oman ongelma-alueen.)

2. Mielikuvitusvaihe. Valittuun ongelmakokonaisuuteen keksitään ratkaisuja. Toimitaan samoin kuin edellisessä vaiheessa, mutta näkökulma on utopinen. Aivoriihenomaisesti pyritään keksimään myös mitä mahdottomimpia, epärealistisimpia ja mielikuvituksellisimpia ratkaisuja. Äänestys ja ryhmittely suoritetaan samoin kuin edellisessä ryhmässä. Kurssin materiaalia käytetään myös vapaasti apuna.

3. Realiteettivaihe. Valitaan kiinnostavimmalta vaikuttava "ongelman-ratkaisuprojekti" toteutettavaksi ja aletaan pohtia sen toteuttamisen mahdollisuuksia ja esteitä.

Mitä toimenpiteitä se vaatii (esim. tiedonhankkimista)? Miten ongelmanratkaisu todella käytännössä projektin
mukaisesti tapahtuisi? Jne.

4. Lopuksi yhteenvedonomaisesti pohditaan yhdessä, mitä opiskelijat ovat opintojaksosta saaneet ja miten kokonaisuutta voidaan arvioida. Ryhmäarviointi on suositeltavin.

 Lähde: Teksti on suora lainaus kirjasta Vaihtoehtoisia tenttikäytäntöjä — Ohjeita ja ideoita yliopistotenttien kehittämiseen, Asko Karjalainen ja Tiina Kemppainen. Korkeakoulupedagogiikan perusmateriaali.

 
Suomen virtuaaliyliopisto

Webmaster