Palautetta opetuksesta

Laitos tai sen yksittäinen opettaja voi saada palautetta opetuksestaan opiskelijoilta, kollegoilta, ulkopuolisen arvioinnin sekä itsearvioinnin kautta. Seuraavat jaottelut perustuvat Matti Lappalaisen artikkeliin teoksessa Opetus, oppiminen ja arviointi (1997).

1. Opiskelijat opetuksen arvioijina

Opiskelijoilta saa usein arvokasta palautetta laitoksen ja yksittäisen opettajan opetuksesta sekä siitä, mihin opetuksen kehittämisessä tulisi painottua.

Opiskelijoilta voidaan kerätä palautetta esimerkiksi erilaisilla palautelomakkeille (ks. esimerkkejä palautelomakkeista). Palautelomakkeet voidaan jakaa joko paperiversioina tai tehdä niistä esimerkiksi www-sivut, jonne opiskelijat voivat palautettaan antaa. Kurssipalautteen keräämisestä voit lukea lisää täältä.

Palautelomakkeiden kirjossa yhdeksi hyväksi havaittu vaihtoehto on kysyä opiskelijoilta avoimin kysymyksin, mikä opiskelussa oli hyvää, mikä meni pieleen ja millaisia kehittämisideoita opiskelijoilla kurssin suhteen on. Tällainen palautteenkeruu oikein ja harkitusti käytettynä aktivoi opiskelijoita nimenomaan pohtimaan, miten kurssia voitaisiin kehittää toimivammaksi ja oppimista paremmin palvelevaksi.

Opiskelijoilta ei tule kerätä palautetta vain palautteen itsensä vuoksi. Palautetta tulee myös käsitellä ja hyödyntää. Yhtenä ratkaisuna voi olla opettajan ja opiskelijoiden yhteiset palautekeskustelut tai laajemmin koko laitosta koskevat palautepäivät (ks. palautepäivät). (Lappalainen, 1997.)

2. Opettaja opetuksen arvioijana

Yhtenä opetuksen palautteen arvioijana voi toimia opettajan itsensä kokoama opetusportfolio (ks. Portfolio palautteena). Portfolion laatiminen edellyttää opettajalta sekä perusteellista oman opetustyönsä pohdintaa että esimerkiksi vertaispalautteen hankkimista omilta kollegoilta.

Opettajan työn itsearviointivälineenä voi toimia vaikkapa ns. luento- tai opetuspäiväkirja, johon opettaja opetuksensa jälkeen reflektoi opetustilannetta. Reflektoinneista on hyvä koostaa myös tiivistelmä, jonka voi liittää portfolioonsa.

Työyhteisössä kannattaa hyödyntää myös kollegapalautetta. Yhteisistä keskusteluista on hyötyä niin palautteen saajalle ja antajalle kuin työyhteisöllekin. Opetustyössä kollegapalautetta voi kerätä helposti esimerkiksi silloin, jos opetusta / opetuksen suunnittelua hoidetaan parityönä. Samoin myös vierailut kollegan työtilanteissa mahdollistavat vertaispalautteen antamisen. Saadut vertaispalautteet kannattaa liittää myös omaan portfolioon. (Lappalainen, 1997.)

3. Ulkopuolisten hyödyntäminen opetuksen arvioinnissa

Ulkopuolisessa arvioinnissa pyydetään oman yksikön / laitoksen ulkopuolista tahoa esittämään arvionsa yksikön tai laitoksen opetuksesta. Ulkopuolista palautetta yksikön toiminnasta voidaan saada myös omasta yksiköstä aikoinaan valmistuneilta opiskelijoilta (alumneilta). Heillä on näkemyksiä sekä laitoksella annetusta opetuksesta, työelämästä ja näiden vastaavuudesta. Yhteyksiä oman laitoksen kasvatteihin kannattaa siis pitää!

Lisäksi ns. benchmarking-arvioinnissa hyödynnetään oman organisaation ulkopuolisia tahoja. Tällöin omaa toimintaa verrataan "parhaisiin" toimijoihin, jonka kautta pyritään löytämään kehitettäviä kohteita ja uusia toimintatapoja myös oman yksikön toimintaan. (Lappalainen, 1997.)