« TieVie-asiantuntijakoulutus

Mentorin opas

Mentorointi TieVie-asiantuntijakoulutuksessa

Virtuaalinen, verkostoitunut opiskelu tarvitsee tuekseen lähitapaamisia. Valtakunnallisessa TieVie-asiantuntijakoulutuksessa lähitapaamiset järjestetään mentorin vetämissä paikallisryhmissä. Mentoroinnin tavoitteena on tukea osallistujien kouluttautumista ja kehittämishankkeiden edistymistä, kytkeä osallistujan kehittämishanketta oman korkeakoulun toimintaan sekä lisätä osallistujien oman korkeakoulun tuntemusta. Toiminnan tavoitteena on myös levittää tieto osallistujan kehittämishankkeesta hänen omassa organisaatiossaan.

Paikallisryhmillä tarkoitetaan korkeakouluittain muodostettuja 5 - 10 henkilön pienryhmiä. Jokaisessa korkeakoulussa on oma mentori, joka toimii paikallisryhmän vetäjänä ja kokoonkutsujana. Isoissa korkeakouluissa, joista osallistujia on paljon, voi paikallisryhmiä olla useita. Tällöin osa tapaamisista voi olla kaikkien paikallisryhmien yhteisiä ja osa vain omalle ryhmälle tarkoitettuja. Joissakin korkeakouluissa osallistujia saattaa olla vain muutama, joten silloin ryhmän koko on pienempi. Paikalliset mentorryhmät kokoontuvat koulutuksen aikana noin 4 - 5 kertaa.

Koulutuksen työskentelyohjeet on kuvattu TieVie-portaalissa. Portaalista löytyvät myös lähiseminaarien ohjelmat. Tämän vuoksi mentorin on hyvä ohjata osallistujia seuraamaan portaalia säännöllisesti. Verkkojaksojen yksityiskohtaiset työskentelyohjeet löytyvät kunkin jakson verkko-oppimisympäristöstä. Koulutuksen sisältöihin, jaksoihin ja työskentelytapoihin liittyvissä kysymyksissä mentori voi ohjata osallistujia kääntymään TieVie-suunnitteluryhmän puoleen (esimerkiksi merja.ruotsalainen(a)oulu.fi tai paula.airaksinen(a)oulu.fi), mikäli hän ei itse osaa vastata kysymyksiin. Varsinaisesta ohjauksesta ja teknisestä tuesta huolehtii kunkin verkkojakson järjestäjä.

Hyvä mentori:

  • osaa kuunnella,
  • osaa kyseenalaistaa ja asettaa kehittämishanketta eteenpäinvieviä kysymyksiä,
  • on taitava kannustavan palautteen käyttäjä,
  • kykenee puhumaan vaikeistakin asioista ja käsittelemään niitä,
  • haluaa auttaa ja on valmis jakamaan osaamistaan,
  • opastaa, tukee, rohkaisee ja kannustaa,
  • osaa myös astua sivuun ja pysähtyä,
  • kertoo avoimesti omista kokemuksistaan, onnistumisistaan ja ilonaiheistaan, mutta myös epäonnistumisistaan,
  • tuntee oman korkeakoulun toimijat ja palvelut,
  • ei yritä tehdä kaikkea itse, vaan osaa tarvittaessa kääntyä myös muiden puoleen.

TieVie-asiantuntijakoulutuksessa mentorit saavat itse suunnitella oman paikallisryhmänsä työtavat ja osin myös tapaamistensa sisällöt. Suurelta osin paikallisryhmien tapaamiset on tarkoituksenmukaista toteuttaa lähitapaamisina, mutta myös uusia medioita voi hyödyntää yhteydenpidossa. Kuvioon 1 on koottu mentorin tehtäviä. Monet asetetuista tavoitteista ja tehtävistä ovat sellaisia, että mentori ei ole niiden onnistumisesta yksin vastuussa. Mentori toimii enemmänkin keskustelun avaajana, jotta tärkeitä asioita tulisi ryhmässä nostettua yhteisen pohdinnan ja neuvottelun kohteeksi.

TieVie-mentorin tehtävänkuva


Kuvio 1. Mentorin tehtävänkuva TieVie-asiantuntijakoulutuksessa.

1. Tapaamisten organisointi ja tiedottaminen

Mentorin tehtävänä on toimia TieVie-asiantuntijakoulutuksen paikallisryhmän organisaattorina. Hän kutsuu kokoon paikallisryhmän ja vetää sen työskentelyä. TieVie-asiantuntijakoulutukseen osallistujille lähetetään säännöllisesti koulutuksen etenemisestä kurssikirjeitä koulutuksen osallistujien sähköpostilistan tievie2005_15op(a)lists.oulu.fi kautta. Myös mentorit on liitetty tälle sähköpostilistalle.

Koulutus alkaa Orientaatio-verkkojaksolla 15.8.2005. Ensimmäinen mentortapaaminen olisi hyvä pitää ennen tätä tai viimeistään Orientaatio-jakson aikana. Mentorin tehtävänä on ottaa yhteyttä oman ryhmänsä jäseniin sekä sopia heidän kanssaan tapaamisen ajankohta ja paikka. Kaikkiaan paikallisryhmien tapaamisia järjestetään koulutuksen kuluessa tarpeen mukaan 4- 5 kertaa. Tapaamisiin kannattaa varata aikaa 2 - 4 tuntia/kerta. On hyvä, jos osallistujat voivat tarvittaessa ottaa mentoriin yhteyttä varsinaisten tapaamisten välilläkin. (ks. Mentoreiden yhteystiedot).

Alla olevaan taulukkoon on koottuna asioita, joita on hyvä käydä läpi mentortapaamisissa osallistujien onnistuneen kouluttautumisprosessin tukemiseksi ja kehittämishankkeiden edistämiseksi. Koulutuksen eri osioihin liittyy tehtäviä, joissa osallistujien täytyy perehtyä tai selvittää omaan korkeakouluun liittyviä asioita. Tällaisten asioiden yhteinen selvittäminen ja läpikäyminen paikallisesti mentorryhmässä on hyvin luontevaa. Mentortapaamisiin voi pyytää tapaamisen teeman mukaan myös vierailijoita kertomaan esimerkiksi oman korkeakoulun tukipalveluista tai tvt:n opetuskäytön strategiasta. Mentorryhmä voi tehdä myös vierailuja.

Paikallisryhmien tapaamisajankohdat ja käsiteltävät teemat (suositus)

TieVie-asiantuntijakoulutuksen
(15 op) aikataulu

Paikallisryhmien tapaamiset mentorin johdolla: ajankohdat ja käsiteltävät teemat

15. - 21.8.2005 Orientaatio-verkkojakso

Ensimmäinen tapaaminen viikolla 32 (tai 33)

Tärkeimmät käsiteltävät asiat:

  • Osallistujien tutustuminen toisiinsa ja alustavien kehittämishankeideoiden esittely.
  • Mentorryhmän toiminnasta sopiminen yhteisesti:
    Mikä on paikallisten mentorryhmien tapaamisten tavoite? Mikä on mentorin rooli? Mistä osallistujat ovat vastuussa? Kuinka usein tavataan (4 -5 krt, useammin?) ja paljonko aikaa käytetään kuhunkin tapaamiseen (2 - 4 h)? Milloin tavataan? Missä tavataan? Voidaanko tapaamisten välillä olla yhteydessä ja miten? Mitä sovitaan keskustelujen avoimuudesta ja luottamuksellisuudesta?
  • Osallistujat tekevät koulutuksen aikana portfolion. Jos omassa korkeakoulussa on käytössä jokin/ joitakin digitaalisten materiaalin tuotantovälineitä (esim. JY ZopePlone tai HY ApuMatti), näitä olisi hyvä käydä läpi ensimmäisessä tapaamisessa.
  • Osallistujien taitokurssitarpeiden kartoittaminen ja omassa korkeakoulussa järjestettävistä kursseista tiedottaminen.

Muita mahdollisesti käsiteltäviä asioita:

  • Henkilökohtaisen ajankäyttö- ja opiskelusuunnitelman laatiminen koulutukseen.

25. - 26.8.2005 Organisatorinen muutos -lähiseminaari (Oulu)

 

29.8 - 2.10.2005 Organisatorinen muutos -verkkojakso

Tapaaminen viikolla 36 (tai 37)

  • Oman korkeakoulun tvt:n opetuskäytön strategiaan (tai vastavaan), sen toimeenpanoon ja nykytilaan tutustuminen. Mentortapaamiseen voi pyytää vierailulle esimerkiksi ko. strategiasta ja/tai sen toimeenpanosta vastaavan henkilön. Pohditaan yhteisesti miten osallistujien kehittämishankeet ovat linjassa oman korkeakoulun tvt:n opetuskäytön strategian kanssa.
  • Tvt:n opetuskäytön kannalta keskeisiin tietojärjestelmiin tutustuminen omassa korkeakoulussa (ks. Auerin alustus "Opetusta ja ohjausta tukevat tietojärjestelmät" Oulun lähiseminaarissa). Osallistujille esiteltiin kehikkoa, jota voi käyttää apuna oman korkeakoulun opetusta ja ohjausta tukevien tietojärjestelmien hahmottamisessa. Kehikko löytyy Optimasta Mentoreiden-työtilasta.
  • Kehittämishankkeiden etenemisestä ja niiden perusteista keskustelu: Mitä tähän mennessä hankkeissa on saatu aikaan? Millaisia kysymyksiä tai ongelmia hankkeiden toteuttamiseen liittyy? Mikä on seuraava askel hankkeen edistämiseksi? Keneltä kehittämishankkeeseen liittyviltä osapuolilta osallistujat keräävät palautetta hankkeestaan (esim. oman opiskelijat, kollegat, esimiehet, sidosryhmät)? Missä vaiheissa palautetta kannattaa kerätä?
  • Sovitaan yhteisesti siitä, miten mentorryhmää voi hyödyntää palautteen antajana ryhmän jäsenten kehittämishankkeista ja portfolioista.

27.10. - 28.10.2005 Pedagoginen muutos -lähiseminaari (Helsinki)

 

31.10. - 4.12.2005 Pedagoginen muutos -verkkojakso

Tapaaminen viikolla 44 (tai 45)

  • Oman korkeakoulun tvt:n opetuskäytön tukipalveluihin tutustuminen (voidaan tehdä vierailu tai pyytää esittelijä mentorryhmään)
  • Kehittämishankkeiden etenemisestä keskustelu: mitä tähän mennessä hankkeissa on saatu aikaan? Millaisia kysymyksiä tai ongelmia hankkeiden toteuttamiseen liittyy? Mikä on seuraava askel hankkeen edistämiseksi?
  • Osallistujien taitokurssitarpeiden kartoittaminen ja omassa korkeakoulussa järjestettävistä kursseista tiedottaminen.

9.12.2005 Megakonferenssi I (videoneuvottelu)

 

19.1. - 20.1.2006 Arviointi-lähiseminaari (Jyväskylä)

 

23.1. - 24.3.2006 Arviointi-verkkojakso

Tapaaminen viikolla 4

Tärkeimmät käsiteltävät asiat:

  • Arvionti-verkkojaksolla osallistujien tehtävänä on tutustua oman korkeakoulun opetuksen laatujärjestelmään ja selvittää, missä vaiheessa oman korkeakoulun opetuksen laatujärjestelmätyö on. Mentorryhmään voi pyytää vierailulle oman korkeakoulun laatupäällikköä tai laatujärjestelmätyössä mukana olevaa henkilöä.

Muita mahdollisesti käsiteltäviä asioita:

  • Hankkeiden etenemisestä ja niiden pedagogisista perusteista keskustelu: mitä tähän mennessä hankkeissa on saatu aikaan? Millaisia kysymyksiä tai ongelmia hankkeiden toteuttamiseen liittyy? Mikä on seuraava askel hankkeen edistämiseksi?
  • Osallistujien taitokurssitarpeiden kartoittaminen ja omassa korkeakoulussa järjestettävistä kursseista tiedottaminen.

16.2.2006 Megakonferenssi II (videoneuvottelu)

 

27. - 28.4.2006 Päätösseminaari (Turku)

Päätöstapaaminen viikolla 13 (tai 14)

  • Palautteen antaminen toisille kehittämishankkeista ja portfolioista sen mukaan, mitä ryhmässä on aikaisemmin sovittu asiasta.
  • Käydään läpi yhteisesti osallistujien kehittämishankkeiden jatkosuunnitelmat ja mitetitään, miten kehittämishankkeessa toteutettua toimintaa voi liittää oman yksikön toimintaan.
  • Pohditaan koulutuksen antia ja merkitystä oman osaamisen kehittymiselle.

Taulukko 1. Suositus paikallisryhmien tapaamisajankohdiksi ja käsiteltäviksi teemoiksi.

2. Sisällöllinen ohjaus

Paikallisryhmien tavoitteena on tukea osallistujien tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävien opetuksen kehittämishankkeiden suunnittelua, rajaamista ja etenemistä. Usein osallistujien kehittämishankkeet eivät koulutuksen alkaessa ole vielä kovin täsmentyneitä. Mentori voi auttaa osallistujia rajaamaan hankkeitaan niin, että niiden toteuttaminen olisi mahdollista. Mentorin tehtävänä on kannustaa osallistujia kertomaan omasta hankkeestaan. Ryhmässä voidaan jakaa kokemuksia, hahmotella hankkeiden yhteisiä piirteitä ja pohtia, miten osallistujat voisivat tehdä yhteistyötä hankkeidensa työstämisessä. Tarkoituksena ei mentorryhmässä niinkään ole löytää yksiselitteisiä vastauksia ongelmiin, vaan ennemminkin tarkastella kehittämishankkeita eri näkökulmista ja löytää niihin oikeita kysymyksiä. Aluksi ilmeisiltä näyttävät vastaukset saattavat tarkemman pohdiskelun ja keskustelun jälkeen muuttua ja tarkentua.

Paikallisryhmissä voidaan keskustella verkkojaksojen ja lähiseminaarien herättämistä ajatuksista. Mentori voi myös informoida uusista tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvistä julkaisuista ja tutkimuksista. Kirjallisuuteen ja koulutusmateriaaliin tutustumista voidaan tukea esimerkiksi lukupiirillä, jossa jokainen osallistuja tutustuu johonkin artikkeliin ja kertoo lukemastaan koko ryhmälle. Samaa ideaa voidaan toteuttaa myös verkossa niin sanottuna verkkolukupiirinä. Näin osallistujat pääsevät tutustumaan tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä käsittelevään kirjallisuuteen yhteisen keskustelun kautta.

Mentorin ei tarvitse olla kaikkien alojen asiantuntija. Lähinnä hän on ryhmätapaamisten organisaattori ja kokoonkutsuja, jonka tehtävänä on tukea osallistujia heidän kouluttautumisessa ja kehittämishankkeiden edistymisessä. Tarpeen mukaan mentorryhmään voi pyytää eri asioiden asiantuntijoita vierailulle.

Sisällölliseen ohjaukseen liittyviä keskusteluteemoja voivat olla esimerkiksi seuraavat:

  • Mitä osallistujat aikovat TieVie-asiantuntijakoulutuksen aikana kehittämishankkeenaan toteuttaa? Osallistujia voi esimerkiksi pyytää tekemään kehittämishankkeestaan käsitekartan / mindmapin ja visualisoimaan hankkeen osa-alueita ja aikataulua.
  • Missä vaiheessa osallistujien kehittämishankkeet ovat, mihin tarvittaisiin tukea, mitkä asiat ovat kunnossa? Mikä tällä hetkellä askarruttaa tai kauhistuttaa ja missä ei todennäköisesti tule olemaan ongelmia.
  • Millaisia resursseja kehittämishankkeen toteuttamiseen on käytettävissä?
  • Millaista yhteistyötä hankkeeseen liittyen olisi mahdollista tehdä, mitä osapuolia ja yhteistyökumppaneita toteuttamisessa on mukana ja keitä mukaan vielä tarvitaan?
  • Millaista uutta osaamista osallistujat tarvitsevat pystyäkseen toteuttamaan hankkeensa?
  • Keneltä voi pyytää palautetta omasta kehittämishankkeesta?

3. Osallistujien oman korkeakoulun tuntemuksen lisääminen

Mentoroinnin keskeisenä tavoitteena on kytkeä osallistujan kehittämishanketta oman korkeakoulun toimintaan sekä lisätä osallistujien oman korkeakoulun tuntemusta. Toiminnan tavoitteena on myös levittää tietoa osallistujan kehittämishankkeesta hänen omassa organisaatiossaan. Koulutuksen eri osioissa tullaan perehtymään muun muassa oman korkeakoulun strategioihin, opetuksen laatujärjestelmän tilaan, tietojärjestelmiin, työvälineisiin ja palveluihin. Näihin asioihin tutustuminen on luontevinta tehdä yhteisesti paikallisissa mentorryhmissä. Mentortapaamisiin voi pyytää tapaamisen teeman mukaan asiantuntijoita ja vierailijoita, sekä ryhmä voi tehdä vierailuja esimerkiksi oman korkeakoulun tukipalveluyksiköihin.

Paikallisryhmissä on hyvä tutustua esimerkiksi oman korkeakoulun tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön pedagogisiin ja teknisiin tukipalveluihin. Tämän lisäksi voidaan keskustella siitä, millaisia tukipalveluja osallistujat tarvitsevat omien kehittämishankkeidensa toteuttamisessa: keneltä saa apua, jos haluaa laittaa omat kotisivunsa verkkoon, minne voi tallentaa videoaineistoa, mistä saa tukipalveluja videoneuvottelun järjestämiseen tai mitä laitteistoja omassa korkeakouluissa on tarjolla. Kaikkea mentori ei toki voi eikä hänen tarvitsekaan tietää, sillä tukipalvelut vaihtelevat paitsi korkeakouluittain myös yksikkökohtaisesti.

4. Oppimisyhteisön muodostumisen tukeminen

Verkostoituneessa koulutuksessa, jossa osallistujat ovat hajallaan ympäri Suomea, on tärkeää tuntea kuuluvansa johonkin ryhmään, siksi toisiin tutustuminen ja verkoston muodostumisen tukeminen ovat erittäin tärkeitä. Paikallisryhmien tapaamisissa kannattaa kiinnittää huomiota turvallisen ilmapiirin luomiseen. Tämä edistää myös verkkokeskusteluiden onnistumista ja koulutukseen sitoutumista. Jotta koulutuksen verkkojaksot onnistuisivat parhaalla mahdollisella tavalla, on hyvä, jos niihin liittyviä tuntemuksia ja ajatuksia käsitellään myös paikallisryhmissä. Myös osallistumiskynnyksen madaltamiseen verkkojaksoilla kannattaa kiinnittää huomiota.

Tapaamisissa on suositeltavaa keskustella myös mentorin ja osallistujien rooleista sekä sopia yhteiset pelisäännöt tapaamisille. Sekä mentorilla että osallistujilla tulee olla tasavertainen suhde. Se lisää ryhmään kuulumisen tunnetta, me-henkeä. Ryhmän sisäinen vertaistuki on merkittävä apu sekä osallistujille että mentorille, eikä sitä kannata jättää hyödyntämättä. Osallistujia tulee kannustaa esittämään mielipiteitään ja kommentoimaan toistensa esittämiä kysymyksiä. Liian aktiivinen mentori voi jopa ehkäistä ryhmäläisten osallistumista, varsinkin jos hän tuo keskustelussa heti ilmi oman, oikean vastauksensa.

Verkossa viestit kulkevat viiveellä ja kommentit saattavat herättää yllättäviäkin tulkintoja. Tämän vuoksi tapaamisissa on hyvä käsitellä verkkojaksojen työskentelyä. Kysymyksiä, kuten miten kokee tulleensa vastaanotetuksi, kokeeko olevansa osa ryhmää, mikä on ollut mielenkiintoista, mitä ei ymmärrä tai mitä ajattelee oppineensa jakson aikana, on hyvä nostaa käsiteltäväksi yhteisesti koko ryhmän kanssa. On tärkeää, että mentori kuuntelee ja haluaa kuulla, mitä osallistujat sanovat ja hän myös reagoi heiltä saatuun palautteeseen.

5. Reflektiivisen oppimisen tukeminen

Opetuksen uudistamisessa on kyse vähintäänkin yhtä paljon vanhojen toimintamallien kyseenalaistamisesta kuin uusien luomisesta. Mentorin rooliin kuuluu olennaisesti myös kannustaminen kriittiseen pohdintaan ja keskusteluun. Turvallisessa ilmapiirissä tämä on mahdollista, ja mikäli se onnistuu omassa paikallisryhmässä, kynnys esittää omia ajatuksia myös valtakunnallisessa verkostossa madaltuu. Osallistujien kanssa on hyödyllistä keskustella myös itsearvioinnin merkityksestä niin oman kehittämishankkeen kannalta kuin yleisestikin.

Tärkeää on myös huomioida se, että jokainen ryhmässä oleva saa esitettyä oman asiansa vuorollaan. Ryhmässä kannattaa korostaa muun muassa seuraavia ominaisuuksia:

  • kuuntelemista keskeyttämättä, tyrkyttämättä näkemyksiään tai vastustelematta,
  • pidättäytymistä itsestäänselvyyksistä, olettamuksista, arvostelusta ja pikaisista johtopäätöksistä,
  • toisten ideoiden ja tunteiden kunnioittamista,
  • omien ideoiden kuuluville saamista, puhumista reilusti oman kokemuksen pohjalta. (Peavy 2001.)

6. Palautteen antaminen ja arviointi

Yhtenä TieVie-asiantuntijakoulutuksen suorittamisen kriteerinä on, että kukin koulutuksen osallistuja suunnittelee ja/tai toteuttaa opetuksen kehittämishankkeen tieto- ja viestintätekniikkaa soveltaen. Tvt:n soveltaminen opetuksessa on vaativa tehtävä. Siinä tarvitaan paitsi teknisiä taitoja ja tietoa tukipalveluista myös organisointikykyä ja pedagogista kokemusta ja näkemystä.

Heti koulutuksen alussa kannatta mentorryhmässä sopia, miten osallistujat ja mentori antavat toisilleen palautetta kehittämishankkeista. Palautetta voidaan antaa koko koulutuksen varrella, mutta se on tärkeää erityisesti koulutuksen lopussa. On mahdollista sopia myös yhteisen palautetilaisuuden tai peräti päätösjuhlan järjestämistä joko oman ryhmän, korkeakoulun tai alueen muiden paikallisryhmien kanssa.

Palautetta antaessasi voit kiinnittää huomiota mm. seuraaviin seikkoihin:

  • Ilmapiirin tulee olla palautteen antamiseen sopiva. Myös palautteen saajan tulee olla halukas vastaanottamaan palautetta.
  • Kehittävä palaute on kuvailevaa, ei tuomitsevaa tai liian tulkitsevaa.
  • Palautteen tulee kohdistua asiaan, joka on muutettavissa - ei henkilön persoonallisuuteen. Lisäksi sen tulee ajoittua lähelle tapahtumahetkeä ja olla rehellistä, avointa ja rakentavaa.
  • Palautteen saajan ja antajan tulisi kyetä jakamaan työstä tai projektista syntyneet tuntemukset siten, ettei kukaan tunne itseään paremmaksi tai huonommaksi.
  • Palautteen tulee keskittyä sekä prosessiin että tuloksiin ja sitä on hyvä antaa myös prosessin aikana. Palaute kannattaa aina suhteuttaa myös osallistujan lähtötasoon ja tavoitteisiin.
  • Kehittävä palaute aktivoi saajan dialogiin ja vuorovaikutusprosessiin omien vahvuuksien ja kehittämistarpeiden tiedostamiseksi. (Willman 2001).

Mentori on myös itse tärkeä tiedon- ja palautteenvälittäjä osallistujien ja TieVie-suunnitteluryhmän välillä. Mikäli ryhmän tapaamisissa tulee esille palautetta tai kehittämisideoita, niitä voi lähettää TieVie-suunnitteluryhmän sähköpostilistalle osoitteeseen tievie(a)lists.oulu.fi.

Mentoroinnin raportointi

Mentorin tehtävä on raportoida oman ryhmänsä toimintaa mentorin päiväkirjassa. Raportointia ja mentorointiin liittyviä yhteisiä keskusteluja varten Optima-oppimisympäristöön on perustettu oma työtila "TieVie 15: Mentorointi 05". Työtilasta löytyy lomake, johon kirjataan tapaamisten päivämäärät, niiden suunnitteluun ja toteutukseen käytetty aika, osallistujien nimet ja lukumäärä, käsitellyt teemat sekä mentorin arvio tapaamisen onnistumisesta. Paikallisryhmiltä saatava palaute on erittäin tärkeää TieVie-asiantuntijakoulutuksen kehittämiselle. Koulutuksen järjestäjinä toivomme saavamme palautetta paitsi paikallisryhmien toiminnasta myös siitä, miten osallistujat ovat kokeneet TieVie-asiantuntijakoulutuksen kokonaisuudessaan. Työtilassa mentorit voivat käydä mentorointiin liittyviä keskusteluja.

Käytännön vinkkejä mentorointiin

Ohessa on poimittuna aikaisempien vuosien mentoreiden antamia hyviä vinkkejä mentorryhmien kokoontumisiin:

  • Tapaamisissa voidaan sopia osallistujien hankkeiden edistämiseksi seuraava askel hanketyöskentelyssä, johon palataan seuraavassa mentortapaamisessa.
  • Osallistujilta voi pyytää mentortapaamisiin lyhyitä alustuksia tvt:n opetuskäytössä askarruttavista asioista.
  • Keskusteluaiheita ryhmätapaamisiin voi löytää muun muassa hankkeista, niiden etenemisestä, nissä ilmenneistä ongelmista, TieVie-verkkojaksoilla eteen tulleista hyvistä käytänteistä, tuen tarpeesta ja ilon aiheista.
  • Mentortapaamisen voi jonakin kertana pitää esimerkiksi tietokoneluokassa, jolloin osallistujien hankkeita päästään tarkastelemaan päätteiltä. Samalla voidaan ratkoa teknisiä ongelmia, jos mentori haluaa ja hänen asiantuntemuksensa yltää teknisiin asioihin.
  • Tapaamisiin voidaan miettiä erilaisia toiminnallisia tehtäviä keskustelun lisäksi.
  • Mentorryhmän tapaamisia voidaan pitää vuoron perään eri osallistujien työpaikoissa, jolloin osallistujat pääsevät tutustumaan sellaisiin paikkoihin omassa korkeakoulussaan, joissa eivät ole aiemmin käyneet, ja kuulevat samalla erilaisista käytännöistä.

Lopuksi

Mentoreilla on mahdollisuus osallistua TieVie-asiantuntijakoulutuksen verkkojaksoille ja lähiseminaareihin. Kaikki mentorit liitetään osallistujiksi verkkojaksoille ilman erillistä pyyntöä. Sen sijaan TieVie-asiantuntijakoulutuksen lähiseminaareihin osallistuminen edellyttää erillistä ilmoittautumista. Tarkempaa tietoa lähiseminaareihin ilmoittautumisesta löytyy kunkin lähiseminaarin ohjelmasta, ks. lähiseminaarit. Verkkojaksojen työskentelyyn mentorit voivat osallistua oman kiinnostuksensa ja resurssiensa puitteissa joko aktiivisesti osallistuen tai passiivisesti seuraten. Koulutuksen kuluessa mentoreille laitetaan lisätietoa mentoroinnista heille tarkoitetun sähköpostilistan (tieviementorit(a)lists.oulu.fi) kautta.

Tähän Mentorin oppaaseen on koottu erilaisia asioita, joita mentori voi oman ryhmänsä kanssa ottaa käsiteltäväksi. Kuten alussa todettiin, jokainen mentori voi suunnitella oman ryhmänsä sisällöt ja työtavat sellaiseksi, kuin itse pitää mielekkäänä ja oman ryhmänsä kannalta tarpeellisina. Kaikkia oppaaseen koottuja asioita ei siis ole tarpeen käsitellä. Joidenkin tehtävien hoitamista kuitenkin edellytetään kaikilta mentoreilta. Näitä ovat:

  • ryhmän koollekutsuminen ja tapaamisten organisointi (ensimmäinen tapaaminen suositellaan järjestettävän viikolla 32 (tai 33), sillä Orientaatio-jakso on viikolla 33),
  • osallistujien kehittämishankkeiden tukeminen (esim. oman korkeakoulun tvt:n opetuskäytön palveluista ja muista samantyyppisistä hankkeista kertominen) ja
  • mentorin päiväkirjan täyttäminen Optiman Mentoreiden työtilassa.

Kysymyksiä pohdittavaksi

  • Miten mentori voi edistää hyvän ilmapiirin syntymistä?
  • Miten prosessi pidetään käynnissä (ettei kehittämishankkeen toteuttaminen jää viimetippaan)?
  • Miten tapaamisia ja osallistujien työskentelyä voisi jaksottaa tai rytmittää?
  • Miten taataan, että osallistujat saavat rakentavaa ja prosessia eteenpäin vievää palautetta mentorilta ja toisiltaan?
  • Miten osallistujat saadaan sitoutumaan opiskeluun ja ottamaan aidosti osaa paikallisryhmän työskentelyyn?
  • Miten keskustelua ylläpidetään? Miten varmistetaan, että jokainen osallistuja saa riittävästi tilaa ryhmässä?
  • Millaista ohjausta/tukea tarjotaan yhteisten tapaamisten välissä?
  • Miten mentori voi välittää omaa hiljaista tietoaan?

Kirjallisuutta

  • Jauhiainen, R. - Eskola, M. 1994. Ryhmäilmiö. Juva: WSOY.
  • Juusela, T. - Lillia, T. - Rinne, J. 2000. Mentoroinnin monet kasvot. Jyväskylä: Gummerus.
  • Jyrhämä, R. 2002. Ohjaus pedagogisena päätöksentekona. Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitos. Tutkimuksia 236. Helsinki. Yliopistopaino.
  • Leppilampi, A. - Piekkari, U. 1999. Opitaan yhdessä. Aikuiskoulutusta yhteistoiminnallisesti.
  • Murto, K. 1998. Prosessin johtaminen. Kohti prosessikeskeistä työyhteisön kehittämistä. Jyväskylä: Gummerus.
  • Nakari, L. - Porenne, P. - Mansukoski, S. - Riikonen, E. - Huhtala, T. 1996. Mentorointi. Johdon ja asiantuntijuuden kehitysmenetelmä. Forssa: Painotalo Auranen.
  • Niemistö, R. 1998. Ryhmän luovuus ja kehitysehdot. Tampere: Tammer-Paino.
  • Ojanen, S. 2000. Ohjauksesta oivallukseen. Ohjausteorian kehittelyä. Helsingin yliopisto. Tutkimus- ja koulutuskeskus. Palmenia. Oppimateriaaleja 99.
  • Peavy, R. V. 2001. Elämäni työkirja. Konstruktivististen ohjausperiaatteiden soveltaminen: Tehtäviä ja harjoituksia. Helsinki: Psykologien kustannus.
  • Peavy, R. V. 1999. Sosiodynaaminen ohjaus. Konstruktiivinen näkökulma 21. vuosisadan ohjaustyöhön. Helsinki: Psykologien kustannus.
  • Vehviläinen, S. 2001. Ohjaus vuorovaikutuksena. Helsinki: Gaudeamus.
  • Vuorinen, I. 1993. Tuhat tapaa opettaa. Menetelmäopas opettajille, kouluttajille ja ryhmän ohjaajille. Tampere: Resurssi.
  • Williams, A. 2002. Ryhmän salaisuudet. Sosiometria muutoksen voimavarana. Juva: Bookwell.
  • Willman, A. 2001. Yhteistyön ristiriitaiset puhetavat.

© TieVie-suunnitteluryhmä

 

 

Virtuaaliyliopisto

Sivukartta

Webmaster