2. Katsaus oppimisen tutkimukseen 1900-luvun alusta 1970-luvulle

1. Johdanto

Tämän materiaalin tarkoituksena on valottaa tiiviiden teoreettisten artikkeleiden avulla oppimisteoreettista ajattelua ja tarjota näin aineksia pedagogisten käytäntöjen analysointiin ja kehittämiseen. Materiaalissa esitellään myös konkreettisella tavalla oppimistutkimuksesta nousevia pedagogisia käytäntöjä. Useista näissä pedagogisissa käytännöissä tieto- ja viestintätekniikalla on merkittävä rooli oppimisen tukena. Materiaali sisältääkin sekä oppimisen teoreettisia linjauksia sekä oppimisteoreettisten ideoiden käytännön sovellutuksia. Myös asiantuntijuuteen liittyviä teemoja käsitellään, koska viimeaikainen tutkimus kertoo oppimis- ja asiantuntijuusprosessien samankaltaisuudesta. Lisäksi formaalin koulutuksen tarkoituksena on kouluttaa eri alojen asiantuntijoita, eivätkä oppimisen prosessit rajoitu formaaliin koulutukseen. Tieto- ja viestintätekniikkaa sivuavissa osioissa on käytetty ja esitetty pääosin sellaista käsitteistöä, joita myös oppimisen tutkimus käyttää. Näin ollen yritysmaailmassa laajalti käytettyjä käsitteitä (kuten e-learning) ei ole käsitelty, koska materiaalin sisältö painottaa oppimisen teoriaa sekä tieto- ja viestintätekniikan pedagogisen käytön taustalla olevia näkökulmia. Materiaali sisältää myös kaksi pitkään alalla tutkimustyötä tehneen asiantuntijan, professori Päivi Häkkisen ja professori Sanna Järvelän laatimat erikoisartikkelit.

Materiaalin kohderyhmään kuuluvat siis oman opetustyönsä kehittämisestä kiinnostuneet, tieto- ja viestintätekniikan pedagogiseen täydennyskoulutukseen osallistuvat, oman oppimisensa tehostamisesta kiinnostuneet sekä pedagogiikkaa eri tahoilla opiskelevat.

Tämän verkkomateriaalin taustalla on ollut itseni sekä professori Sanna Järvelän 1997 opettajankoulutuksen tarpeisiin laatima oppimistutkimuksen historiaa sekä ajankohtaisia teoreettisia teemoja käsittelevä verkkomateriaali. Sitä on tässä teoksessa laajennettu ja ajankohtaistettu erityisesti uusimman oppimistutkimuksen sekä tieto- ja viestintätekniikan pedagogisten sovellusten suuntaamana. Lähtökohtana kehitystyössä ovat olleet Valtakunnallisen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön koulutuksen (TieVie, http://tievie.oulu.fi/) tarpeet.

Koska kyseessä on oppimateriaali, jossa on pyritty helppolukuisuuteen ja tutkimuksesta nousevien näkökulmien välittämiseen tiiviissä muodossa, tieteellisen kirjoittamisen mukaisia viittauskäytäntöjä ei ole noudatettu. Kunkin artikkelin yhteyteen on sen sijaan koottu käsiteltyyn aihepiiriin liittyvä valikoima tieteellisesti korkeatasoista ja ajankohtaista kirjallisuutta, jota on myös hyödynnetty tekstiä laadittaessa. Erityisen huomion lähdeteosten joukossa ansaitsee Kai Hakkaraisen, Kirsti Longan sekä Lasse Lipposen teos Tutkiva oppiminen: Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä (2004), jota voin suositella luettavaksi tässä verkkomateriaalissa käsitellyistä teemoista kiinnostuneille lukijoille.

Oulussa 6.9.2004

Hanna Salovaara
Tutkija, Oulun Yliopisto

Materiaalin kirjoittaja Hanna Salovaara työskentelee tutkijana Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa koulutusteknologian tutkimusyksikössä. Hänen tutkimuksensa liittyy oppimiseen teknologiapohjaisissa konteksteissa, oppimisen strategioihin, motivaatioon sekä yhteisöllisen oppimisen pedagogisiin kysymyksiin.