2. Katsaus oppimisen tutkimukseen 1900-luvun alusta 1970-luvulle

Käsitehakemisto

Flow-kokemus (Csikszentmihalyi)

Flow-kokemuksella kuvataan motivationaalista tilaa, jossa yksilö uppoutuu täysin tekeillä olevaan tehtävään tai asiaan. Flow-kokemusta on kuvattu optimaaliseksi motivationaaliseksi tilaksi, joka voi esiintyä sekä luovassa työskentelyssä että kognitiivisessa tehtävässä. Flow-kokemukselle on tyypillistä, että yksilö tuntee saavuttavansa tehtävän tai toiminnan tavoitteet, keskittyy täydellisesti, tuntee pystyvänsä kontrolloimaan tilannetta ja että ajantaju katoaa eli aika kuluu nopeasti.

Hiljainen tieto (Tacit knowledge Polanyi)

Hiljainen tieto (Polanyi, 1969) tarkoittaa tietoa, joka on kätkeytynyt yksilön (tai ryhmän) taitoihin ja prosesseihin, joten sen selittäminen on hankalaa. Hiljaiseen tietoon liittyy sekä kognitiivisia eli tiedollisia että toiminnallisia elementtejä. Hiljainen tieto voi olla esimerkiksi mielen sisäinen, käytännön kokemuksesta ja eksplisiittisestä tiedosta muotoutunut toimintamalli. Hiljaisella tiedolla on suuri merkitys sekä yksilön että työyhteisön osaamisessa ja oppimisessa. Hiljaisen tiedon käsite on tullut suosituksi kuvaamaan sellaisia osaamisen ja tietämyksen ulottuvuuksia, joiden välittäminen yksilöltä toiselle tai toimijayhteisön ulkopuolelle on haastavaa, ellei jopa mahdotonta.

Kognitio

Psykologiassa kognitiolla viitataan yksilön mielensisäisiin tiedonkäsittelyn prosesseihin. Taustalla on ajatus, että yksilöllä on mielensisäisiä toimintoja, joiden avulla hän käsittelee informaatiota. Kognitiivisiin toimintoihin luetaan kuuluvaksi esimerkiksi muistitoiminnot, havaitseminen sekä ongelmanratkaisu.

Konstruktio

Konstruktivistisen oppimiskäsityksen mukaan tieto ei siirry sellaisenaan henkilöltä toiselle, vaan oppija luo tiedosta oman konstruktionsa. Konstruktio on tietoa, joka muotoutuu ja rakentuu yksilön ajatteluprosessien kautta. Oppimistilanteessa syntyvään konstruktioon vaikuttaa paitsi aistein havaitut seikat, myös oppijan omat ennakko-oletukset ja aikaisempi tieto, ympäröivä kulttuuri sekä oppimiskontekstin fyysiset, sosiaaliset ja emotionaaliset tekijät.

Konteksti / situaatio

Kontekstilla tai situaatiolla tarkoitetaan tilannetta, jossa oppiminen tai muu toiminta tapahtuu. Ihmisen kognitiivista toimintaa käsiteltäessä kontekstilla ja situaatiolla tarkoitetaan paitsi fyysistä tilannetta, myös tilanteeseen liittyviä sosiaalisia ja mentaalisia tekijöitä. Usein puhutaan oppimisen tilannesidonnaisuudesta (situated cognition, situated learning). Tällä korostetaan näkemystä, jonka mukaan konteksti, jossa oppiminen tapahtuu, vaikuttaa oppimisprosessissa syntyvään tietoon. Yhdessä kontekstissa opittu tieto ei välttämättä ole suoraan sovellettavissa toisissa konteksteissa. Tätä ongelmaa kutsutaan transferin ongelmaksi.

Metakognitio

Metakognitiolla tarkoitetaan tietoa, jota yksilöllä on omista kognitiivis-emotionaalisista prosesseistaan, kuten ajattelusta ja muistista. Metakognitiivisen tiedon perusteella yksilö pystyy tietoisesti säätelemään omaa oppimis- ja ajattelutoimintaansa. Oppimisen yhteydessä puhutaankin usein metakognitiivisista taidoista, oman oppimisprosessin seuraamisen ja ohjaamisen taidoista. Metakognitiiviset taidot ovat erittäin tärkeitä oppimisen kannalta etenkin sellaisissa oppimistilanteissa, joissa oppija itse ohjaa etenemistään.

Motivaatio

Motivaatiolla viitataan käyttäytymisen tai toiminnan taustalla vaikuttaviin tekijöihin tai syihin, jotka saavat yksilön aloittamaan toiminnan ja pitämään sitä yllä. Motivaatiota on tutkittu runsaasti, koska esimerkiksi oppimisessa sillä on suuri merkitys.

Ongelmanratkaisu (problem-solving)

Ongelmanratkaisu määritellään yleensä uusien ratkaisujen luomiseksi kysymyksiin, joihin ei ole olemassa valmiita ratkaisuja. Ongelmanratkaisuna ei siis voida pitää tiedon kaavamaista soveltamista. Ongelmanratkaisu vaatii oppijalta metakognitiivisia taitoja: ongelman hahmottamista ja sen jakoa osaongelmiin, ratkaisustrategioiden käyttötaitoja jne. Nykyisten oppimiskäsitysten mukaan ongelmanratkaisu on oppimisen kannalta erittäin keskeistä, koska se aktivoi oppijan ajatteluprosesseja. Käytännön elämään liittyvien ongelmanratkaisutehtävien avulla tieto voidaan myös kytkeä "elävään elämään", mikä on tärkeään tiedon myöhemmässä soveltamisessa.

Oppimisaihio (eng. Learning Object)

Oppimisaihiolla tarkoitetaan digitaalista, usein internetin kautta jaettavaa oppimateriaalia. Oppimisaihioiksi voidaan kutsua niin harjoitustehtäviä, virikemateriaaleja, simulaatioita kuin informaatiota sisältävää tekstiäkin. Oppimisaihioita käytetään usein verkko-oppimisalustojen yhteydessä ja niiden tarkoituksena on tuoda opetukseen lisäarvoa. Oppimisaihioajattelussa painotetaan oppimisaihioiden yhteyttä pedagogisiin käytäntöihin. Erilaisten oppimisaihioiden taustalla voidaan havaita erilaisia pedagogisia lähestymistapoja ja oppimisaihiot voivat parhaimmillaan tukea ymmärtävää oppimista. Nykytutkimuksen käsityksiin oppimisen perusteista pohjautuvat oppimisaihioiden voivatkin parhaimmillaan tukea ymmärtävää oppimista.

Oppimisalusta

Oppimisalustalla tarkoitetaan tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön yhteydessä yleensä verkossa toimivaa sovellusta, joka tarjoaa työvälineet ja paikan verkko-oppimiseen. Alustaan kuuluvat yleensä ainakin joitakin seuraavista: välineet kurssien hallinnointiin, materiaalin välittämiseen, tehtävien ja omien tuotosten tekemiseen sekä tallentamiseen, keskustelualue ja chat (reaaliaikainen verkko-keskustelu). Näiden lisäksi oppimisalustat voivat sisältää myös muita elementtejä.

Oppimisprosessi

Oppimisprosessilla viitataan yleisesti niihin tapahtumiin ja vaiheisiin, joita oppija käy läpi oppimisen aikana.

Oppimisteoria

Oppimisteorialla tarkoitetaan käsitteellistä mallia, jonka avulla ihmisen oppimista ilmiönä selitetään.

Pedagogiikka

Pedagogiikalla tarkoitetaan opettamisen teoriaa. Pedagogiikka terminä juontaa muinaiskreikan sanasta paidagogos, joka oli lapsia kouluun vieneen ja koulusta hakeneen orjan nimi. Vertauskuvallisesti voidaankin ajatella, että pedagogiikan ideana on saattaa oppija oppimaan.

Pedagoginen agentti

Pedagogisella agentilla tarkoitetaan eräänlaista ”virtuaalituutoria”. Pedagoginen agentti voi esimerkiksi oppimisalustassa seurata, millaisia operaatioita oppija alustalla tekee ja antaa sekä toimintaan, navigointiin että sisältöön liittyviä vihjeitä tai neuvoja. Hyvin lähellä pedagogista agenttia on useimmille MS Word – ohjelmasta tuttu paperiliitin, joka neuvoo käyttäjää tarvittaessa sekä ”tarjoaa” neuvoaan erilaisissa tilanteissa. Pedagogisen agentin rooli hieman erilainen: se voi neuvoa oppijaa esimerkiksi työskentelyn organisoinnissa sekä tehtävien tekemisessä. Esimerkki pedagogisesta agentista osoitteessa:

http://www.coedu.usf.edu/agents/merlin_multiple_choice_example/

Pedagoginen agentti on suhteellisen tuore idea, eikä niitä vielä kovin usein näe osana yleisesti tarjolla olevia oppimisalustoja.

Pedagoginen malli

Pedagoginen malli on teoriaperustainen työväline verkko-opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Pedagogisten mallien taustalla vaikuttaa tämän hetkinen ymmärrys oppimisen luonteesta. Vaikka pedagogisia malleja on erilaisia, ne kuitenkin toteuttavat ainakin joitakin yhteisiä pedagogisia periaatteita. Näitä ovat esimerkiksi ongelmalähtöisyys, pyrkimys herättää kognitiivisia konflikteja (lähtökohtana Piaget), lähikehityksen vyöhykkeellä oppiminen eli ”jo opitun laajentaminen uuteen” (lähtökohtana Vygotsky) sekä sosiaalinen vuorovaikutus ajattelun rikastajana (Salomon, 1993). Pedagogisia malleja ovat esimerkiksi ongelmakeskeinen oppiminen (PBL), tutkiva oppiminen sekä case-työskentely.

Pedagoginen skriptaus

Pedagogisessa skriptauksessa on kyse oppimistilanteiden suunnitellusta vaiheistamisesta. Suomeksi ilmiöstä voidaan käyttää myös siis termiä vuorovaikutuksen tai oppimisen pedagoginen vaiheistaminen. Esimerkiksi yhteisöllisen tiedonrakentelun periaatteisiin nojautuvassa oppimisprosessissa on usein tarpeen käydä läpi tiettyjä oppimista sekä yhteisöllisyyttä tukevia työskentelyvaiheita. Skriptauksen avulla oppijat siis pakotetaan käymään läpi tietyt ajattelun ja kollaboraation vaiheet osana oppimisprosessia. Skriptejä käytetäänkin pedagogisten mallien käytännön toteuttamiseen ja niiden avulla pedagoginen malli ikään kuin pilkotaan pienemmiksi tehtävänannoiksi tai työvaiheiksi. Usein skriptauksessa on kyse esimerkiksi verkkokeskustelujen etenemisen suunnittelusta tai verkkotehtävien toteuttamisesta eriteltyjen vaiheiden kautta.

http://newmedia.colorado.edu/cscl/211.pdf

Representaatio

Representaatio on ulkoisesti havaittava tai mentaalinen (uudelleen)esitys jostakin asiasta. Tyypillisiä mentaalisia representaatioita ovat meidän omat käsityksemme todellisen maailman ilmiöistä tai tapahtumista. Representaatiot ovat useimmiten kielellisiä tai visuaalisia. Kielellinen representaatio on esimerkiksi kertomus jostakin aikaisemmasta tapahtumasta ja piirretty istumajärjestys on representaatio oppilaiden todellisesta istumajärjestyksestä. Representaation käsitettä käytetään usein yksilön oppimisprosessin kuvauksen yhteydessä.

Scaffolding

Termi scaffolding liittyy läheisesti oppimisen ohjaukseen. Siinä korostetaan esim. ohjaajan roolia oppijan omien ajattelu- ja oppimisprosessien tukijana. Scaffolding voidaan suomentaa oppimisen oikea-aikaiseksi tukemiseksi. Oppija etenee omien taitojensa äärirajoilla, ja häntä neuvotaan vain silloin, kun hänen omat taitonsa eivät riitä tehtävän suorittamiseen täysin itsenäisesti. Usein puhutaankin minimaalisen avun periaatteesta. Scaffolding eli oppimisen oikea-aikainen tukeminen perustuu Vygotskyn käsitteeseen lähikehityksen vyöhykkeestä (zone of proximal development, ZPD).

Skeema

Skeema tarkoittaa organisoitunutta mentaalista toimintamallia tai tietorakennetta, joka on rakentunut yksilön aikaisemmista kokemuksista ja tiedosta. Skeemat ohjaavat ihmisen oppimista ja havainnointia. Skeemat ovat luonteeltaan yleisiä, sillä ne eivät liity yksittäiseen kokemukseen, vaan rakentuvat jatkuvasti kokemusten ja tiedon karttuessa. Skeemat ovat yleensä monitasoisia ja muodostavat hierarkisia rakenteita. Skeemat voivat olla esimerkiksi toimintamalleja, käsitteitä jäsentäviä skeemoja ja mielikuvia fyysisistä tiloista.

Transfer

Transferilla tarkoitetaan aikaisemmin opitun asian vaikutusta uuden asian oppimiseen tai yleisemmin tiedon soveltuvuutta useisiin eri konteksteihin. Transfer voi olla positiivista, jolloin aikaisemmin opittu helpottaa nykyistä oppimisprosessia tai negatiivista, jolloin uuden asian oppiminen vaikeutuu aikaisemmin opitun vaikutuksesta. Kun opittu tieto on laajalti transferoituvaa, sitä voidaan soveltaa useissa eri konteksteissa ja se edesauttaa uuden oppimista. Situated cognition - ajattelun edustajien mukaan oppiminen on sidoksissa siihen kontekstiin, jossa se opitaan ja tällä perusteella esim. koulutiedon sanotaan olevan huonosti käytännön elämässä toimivaa (inert knowledge) eli koulutietoa pidetään huonosti transferoituvana.

Vastavuoroisuus

Vastavuoroisuuden käsite on merkityksellinen kollaboratiivista oppimista tai työskentelyä selitettäessä. Vastavuoroisuudella tarkoitetaan yhteistä toimintaa, jossa oma ja toisten osaaminen tai tietämys tunnistetaan ja sekä päällekkäistä että täydentävää tietämystä osataan hyödyntää yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Vastavuoroisessa toiminnassa osallistujien tietämys täydentää toinen toistaan. Parhaimmillaan vastavuoroisella toiminnalla, jossa tilaa annetaan kaikille toimintaan osallistuville, saavutetaan synergiaetua.

Yhteisöllinen eli kollaboratiivinen oppiminen

Yhteisöllisellä oppimisella tarkoitetaan oppimista, jossa kaikilla ryhmän jäsenillä on yhteinen tehtävä ja tavoite ja jossa pyritään jaettujen merkitysten ja yhteisen ymmärryksen rakentamiseen vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa (Dillenbourg, 1999; Baker et.al., 1999; Järvelä & Häkkinen, 2002). On tärkeää huomata, että tilanteessa, jossa ryhmä oppijoita työskentelee yhdessä ilman yhteisesti tunnustettua tavoitetta, ei ole kysymys yhteisöllisestä työskentelystä.

Transaktiivinen eli kollektiivinen muisti

Transaktiivisella muistilla tarkoitetaan jonkin ryhmän tai yhteisön kesken vallitsevaa käsitystä siitä kuka tietää ja hallitsee mitäkin (Wegner, 1996). Tällaisen käsityksen varassa osaamisen ja tietämyksen koordinointi on mahdollista ryhmän kesken. Transaktiivista muistia voidaankin kutsua sosiaalisesti hajautuneeksi metakognitioksi ja se on osa yksilöiden välille rakentuvaa, yksilöllisen ulottuvuuden ylittävää tiedonkäsittelyjärjestelmää (Wegner, 1993).