2. Katsaus oppimisen tutkimukseen
1900-luvun alusta 1970-luvulle
Kognitiivisen oppimiskäsityksen
taustaa
Yleiskatsaus
Behaviorismin rinnalle alkoi 1950-luvulla kehittyä
kognitiivisten toimintojen, kuten ajattelun, muistin ja kielen tutkimukseen
keskittynyt niin sanottu kognitiivinen suuntaus. Oppiminen nähtiin
tämän suuntauksen piirissä lähinnä tiedon taltioitumisena muistiin
erilaisten prosessien seurauksena. Oppimisen tutkimuksessa keskityttiinkin
tutkimaan informaation prosessoinnin muotoja, jotka vaikuttivat
tietorakenteiden muodostumiseen muistiin sekä opitun tiedon käyttöönottoon.
Tällaisia olivat muun muassa havaitseminen, kieli, muisti, ajattelu
ja opittavan aineksen organisointi sekä transfer eli siirtovaikutus.
Kognitiivisen suuntauksen edustajat
eivät pyrkineet muotoilemaan mitään yhtenäistä kaiken oppimisen
kuvaamiseen soveltuvaa teoriaa, koska he korostivat jokaiseen oppimistilanteeseen
kulloinkin vaikuttavien tekijöiden merkitystä oppimisessa. Oppijan
oma toiminta ja hänen sisäiset prosessinsa käsitettiin keskeisiksi
oppimisen kannalta.
Kognitiiviseen oppimiskäsitykseen liittyy myös
käsitys tiedon aktiivisesta luonteesta. Tiedon ei enää oletettu
olevan samanlaisena pysyvä ”paketti”, joka voitiin siirtää oppilaalle
tietyin proseduurein. Oppijan aikaisemmat kokemuksien sekä oppimistilanteen
katsottiin luovan omat merkityksensä opittavaan tietoon. Esimerkiksi
ihmisen muistin toimintaa tutki muun muassa Frederick
Bartlett. Hän huomasi tutkimuksissaan mieleenpalauttamisen olevan
pitkälti rekonstruktiivista eli luovaa toimintaa, jossa ihminen
muokkaa oppimaansa tietoja aikaisempien kokemustensa pohjalta. Oppimisen
katsottiinkin kognitiivisen suuntauksen myötä olevan älyllisesti
ohjautunutta toimintaa, joka perustuu ymmärtämiseen, havaitsemiseen
sekä kielellisiin prosesseihin.
Kognitiivisen suuntauksen vaikutus on edelleen
nähtävissä nykyisissä oppimiskäsityksissä ja monien kognitiivisen
suuntauksen aikana tutkimusta tehneiden klassikoiden, kuten Piaget´n, vaikutus näkyy
monissa uusimmissakin oppimista käsittelevissä tutkimuksissa. Nykyisistä
oppimiskäsityksistä konstruktivismi eri suuntauksineen pohjautuu
pitkälti kognitiiviseen oppimiskäsitykseen. Jotkut tutkijat jopa
luokittelevat konstruktivismin kognitiivisen suuntauksen
nykyvaiheeksi. Kognitiivisen suuntauksen aikana etenkin kognitiivisen
psykologian tutkimuksessa luotiin suuri osa vielä nykyäänkin oppimisteorioissa,
muun muassa konstruktivismissa, käytettävistä oppimista kuvaavista
käsitteistä.
Keskeisiä käsitteitä
- Kognitiiviset toiminnot
- Oppijan
mentaalinen aktiivisuus
- Tiedon
dynaaminen luonne
|
