Behavioristiset suuntaukset: Behavioristinen psykologiaKeskeisimmät teoreetikotIvan Pavlov, B.F.Skinner ja John B. Watson YleiskatsausBehaviorismin alkuvaiheetBehavioristinen psykologia sai alkunsa John B. Watsonin 1913 kirjoittamasta artikkelista ”Psychology as a behaviorist views it”. Artikkelissaan Watson esitti behavioristisen psykologian perusolettamukset. Behavioristit näkivät psykologian puhtaasti kokeellisen luonnontieteen haarana, jonka tavoitteena oli luoda käyttäytymistä selittävä teoria. Tietoisuuden ilmiöt, kuten ajattelu, haluttiin sulkea psykologisen tutkimuksen ulkopuolelle tieteen objektiivisuutta tavoiteltaessa. Sellaisia ilmiöitä, joita ei suoraan voitu havainnoida, ei myöskään haluttu tutkia, ja siksi behavioristit keskittyivät fyysisesti havaittavan käyttäytymisen tutkimiseen. Behaviorismin taustalla onkin selkeästi nähtävissä positivistisen tieteenihanteen vaikutus. Behavioristinen oppimiskäsitysSuuri osa behavioristien tekemistä tutkimuksista oli eläinkokeita. Näiden perusteella luotiin useimmat behavioristisista teorioista, koska eläinten ja ihmisten käyttäytymisreaktioiden katsottiin olevan laadullisesti samanlaisia. Behavioristit näkivät käyttäytymisen ulkoisten ärsykkeiden ja käyttäytymisreaktioiden välisiksi assosiaatioiksi ja Pavlovin klassisen ehdollistumisen teoriassaan kuvaama S-R (stimulus-response) -kytkentä käsitettiin käyttäytymisen perusyksiöksi. Yksilön käyttäytymistä katsottiin voitavan ohjata täysin ulkoa käsin erilaisten ärsykkeiden välityksellä. Osaksi tieteellisen tutkimuksen tavoitteita behavioristit asettivat käyttäytymisen kontrollin ja manipulaation. Usko tieteen mahdollisuuksiin kasvatuksessa näkyi behavioristien äärimmäisenä kasvatusoptimismina. Tätä kuvaavat hyvin Watsonin sanat: ”Tuokaa minulle tusinan verran terveitä vauvoja, jotka ovat kaikki hyvin kehittyneitä, antakaa minulle myös oma spesifinen maailma, jossa heitä kasvattaisin, niin voin taata, että voisin ottaa minkä tahansa heistä ja kouluttaa hänestä minkä tahansa valitsemani spesialistin ---- riippumatta siitä, mitkä hänen lahjansa, taipumuksensa tai kutsumuksensa ovat, taikka siitä, minkä rotuisia hänen esivanhempansa olivat.” Behaviorististen periaatteiden käyttö opetuksessa perustuu pitkälti B. F. Skinnerin operantin ehdollistumisen teoriaan. Oppijalle esitettiin tiettyjä ärsykkeitä, joihin hän oppi reaktion vahvistamisen tai sammuttamisen seurauksena reagoimaan tietyllä tavalla. Opettajan roolina oli olla koulutusteknologi, joka jakoi opittavan aineksen sopiviin osakokonaisuuksiin ja antoi palautetta oppilaiden reaktioista: palkintoja tai rangaistuksia. B. F. Skinner kehitteli operantin ehdollistumisen teorian pohjalta kouluopetukseen soveltuvan ohjelmoidun opetuksen mallin. Behaviorismin myöhemmät vaiheetVaikka behaviorismi syntyi jo 1910-luvulla, on sen vaikutus opetukseen ollut nähtävissä pitkään. Behavioristinen tutkimustraditio alkoi murtua 1960-luvulta alkaen kognitiivisten oppimiskäsitysten kehittyessä, mutta opetuksessa Skinnerin kehittelemä opetusteknologinen malli on ollut ja on edelleen nähtävissä koulussa mm. oppimateriaaleissa. |
