2. Katsaus oppimisen tutkimukseen 1900-luvun alusta 1970-luvulle

Verkko-oppimisen taidot

Yleiskatsaus

Oppimistilanne määrittelee reunaehdot, joiden puitteissa oppija toimii. Verkko-oppimisen tutkimus on osoittanut, että vaikka verkko tarjoaa oppimiselle mahdollisuuksia, verkossa toimiminen asettaa oppijalle uusia haasteita. Etenkin, jos verkko-oppiminen on uutta oppijalle, hänellä ei ole valmiita toimintamalleja, joita verkossa voisi soveltaa. Näin ollen osa oppijan kognitiivisesta ponnistelusta kuluu verkkoon sopivien toimintamallien kehittämiseen ja kokeiluun. Esimerkiksi verkkokeskusteluihin ja yhteisölliseen tiedonrakenteluun osallistuminen verkossa voi olla hankalaa oppijalle, joka on tottunut opiskelemaan yksin perinteisiin kirjatentteihin valmistautuen sekä esseitä kirjoittaen. Verkko-oppimisen tutkimus on osoittanut, että oppijalle voi syntyä kognitiivista ylikuormaa, johon osaltaan vaikuttavat verkon mahdollistamat moniulotteiset oppimisen mahdollisuudet, materiaalien sekä tehtävien moninaisuus ja valmiiden toimintamallien puute. Uhkana onkin, että oppija harhailee verkkoympäristössä tai että oppimisprosessi jää skannailun tasolle, jolloin oppija toimii verkossa pinnallisesti eikä syvenny työskentelyyn.

Verkko-oppimisen taitojen luettelu on hankalaa, koska verkossa tarvittavat oppimisen taidot määrittyvät verkossa tehtävien toimintojen, tehtävien ja kontekstien mukaan. On selvää, että verkko-oppimisessa merkityksellisiä ovat kaikki itsesäätelyn osa-alueet ulottuen motivaation säätelystä kognitiivisten prosessien, oppimistilanteen tekijöiden ja emootion säätelyyn. Verkko-oppimisessa oppijalla on tyypillisesti mahdollisuus päättää itse, mitä, kuinka ja milloin hän opiskelee. Siksi oppijan on pystyttävä asettamaan tavoitteita oppimiselleen, hallitsemaan ajankäyttöään, keskittymään olennaiseen sekä oltava tietoinen verkkotyöskentelyn vaatimuksista. Suorittamalla (esimerkiksi tiedostoja siirtämällä ja keskusteluun pinnallisesti osallistumalla) ei verkko-oppimisessakaan voi onnistua. Sen sijaan verkko-oppiminen voi tarjota mahdollisuuksia ja välineitä ymmärtävään oppimiseen, tiedonrakenteluun ja yhteisölliseen oppimiseen osallistumisen kautta, mikäli oppija tietoisesti pyrkii ymmärtävään oppimiseen. Ymmärtävän oppimisen toteutumiseksi verkossa oppijalla on oltava metakognitiivisia eli oman kognitiivisen prosessin seuraamiseen, ohjaamiseen sekä tarkkailuun liittyviä taitoja. Samoin tehokas oppija osaa käyttää joustavasti ja tarkoituksenmukaisesti verkko-työskentelyyn sopivia kognitiivisia oppimisstrategioita. Tällaisia ovat esimerkiksi verkkokeskustelun hyödyntäminen tiedon organisoinnissa, ideoiden kehittelyssä sekä kognitiivisen tuen hakemisessa. Verkko-oppimisessa ”kovat” teknologiankäyttötaidot, kuten oppimisalustojen käytön tekniset taidot, eivät riitä takaamaan onnistunutta oppimista. Niiden lisäksi tarvitaan runsaasti ”pehmeitä” teknologian käyttötaitoja, esimerkiksi verkko-oppimiseen sopivia oppimisstrategioita sekä taitoa osallistua yhteisölliseen oppimiseen.

Keskeisiä käsitteitä