2. Katsaus oppimisen tutkimukseen 1900-luvun alusta 1970-luvulle

Situated cognition -ajattelu

Yleiskatsaus

Situated cognition -ajattelu yhdistää konstruktivistisen oppimiskäsityksen perusperiaatteita sekä tiedon sosiaalista muodostumista ja kulturaalista alkuperää korostavia näkemyksiä. Esimerkiksi Vygotskyn teoria muodostaa keskeisen perustan situated cognition -ajattelulle.

Situated cognition -suuntauksessa korostetaan oppimisen ja tiedon sidonnaisuutta oppimistilanteeseen ja tiedon kontekstiin. Kontekstilla tarkoitetaan tässä yhteydessä ennen muuta sosiaalista ja kulturaalista ympäristöä, jossa oppiminen tapahtuu ja johon opittava tieto sitoutuu. Sosiaalinen vuorovaikutus on situated cognition -ajattelun mukaan oppimisprosessin keskeinen komponentti. Situated cognition -ajattelun mukaan kaikki tieto ja merkitykset ovatkin kulturaalisesti muotoutuneita, ja ne muokkautuvat edelleen yksilöiden välisessä sosiaalisessa vuorovaikutustilanteessa, jollainen oppimistilannekin on. Oppiminen voidaankin käsittää enkulturaatioprosessiksi, jossa yksilö omaksuu sosiaalisen vuorovaikutuksen kautta itse tiedon ja myös muut siihen kulturaalisesti liittyvät, esimerkiksi tiedon käyttöön liittyvät tekijät.

Situated cognition -ajattelun periaatteiden mukaan muotoillussa opetuksessa opittava aines esitetään sen todellisessa käyttökontekstissa. Oppimisen tulisi tapahtua todellisen tekemisen, aktiivisen ajattelun ja ongelmanratkaisun kautta. Tällöin oppijan on mahdollista tutustua tiedon todelliseen kontekstiin. Situated cognition -ajattelun edustajat pitävät ekspertti - noviisi-vuorovaikutukseen perustuvaa oppipoikaopetuksen mallia opetuksen perusmuotona ja korostavat sen merkitystä myös käsitteellisen tiedon opetuksessa. Kognitiivisessa oppipoikakoulutuksessa oppiminen tapahtuu toiminnan tarkkailun ja ohjatun osallistumisen kautta. Oppimisprosessissa oppija toimii tiedon todellisessa käyttökontekstissa ekspertin tukemana. Ekspertti mallittaa tehtävän taitavaa suorittamista, tukee oppijaa (scaffolding) ja ohjaa oppijaa reflektoimaan toimintaansa ja ajatuksiansa. Oppimisprosessin edetessä vastuu tehtävästä siirtyy yhä enemmän oppijalle itselleen.

Keskeisiä käsitteitä