2. Katsaus oppimisen tutkimukseen 1900-luvun alusta 1970-luvulle

Ongelmakeskeinen oppiminen – Problem Based Learning (PBL)

Yleiskatsaus

Ongelmakeskeinen oppiminen (engl. Problem Based Learning) pohjautuu ajatukselle oppimisen tilannesidonnaisuudesta. Sen mukaan opittavalle sisällölle saavutetaan parempi käyttöarvo, mikäli oppiminen tapahtuu aitoja tosielämän ongelmia ratkomalla aiheen pelkän teoreettisen käsittelyn sijaan. Ongelmakeskeisellä oppimisella on myös todettu olevan toivottavia vaikutuksia opittavan asian ymmärtämiseen, opiskeltavan sisällön liittämiseen aiempiin tietorakenteisiin, itsesäätelyyn, ongelmanratkaisutaitojen kehittymiseen, oman oppimisen suunnitteluun sekä oppimiseen liittyviin asenteisiin (ks. Capon & Kuhn, 2004).

Ongelmakeskeisen oppimisen lähtökohtana on joku ennalta suunniteltu, aito, usein asiantuntijatyöhön liittyvä ongelma, esimerkiksi lääketieteen alalla potilastapaus. Ongelmakeskeisessä oppimisessa 3 - 5 opiskelijasta muodostuvat ryhmät lähtevät tuutorin tukemana ratkomaan heille esitettyä ongelmaa seuraavien vaiheiden kautta:

Ongelmakeskeisessä oppimisessa ongelmat ovat valmiiksi luotuja ja siksi pedagogista toteutusta mietittäessä on suunniteltava sellaisia ongelmia, jotka sopivat työskentelytapaan. Ongelman tulisi olla käsitteellisesti haastava, moniulotteinen ja aidosta elämästä nouseva, mutta silti riittävän kapea, jotta oppiminen kohdistuisi relevantteihin sisältöihin. Opiskelijoiden tietämyksen taso on huomioitava ongelmien suunnittelussa, jotta käsiteltävä ongelma olisi riittävän konkreettinen, mutta toisaalta strukturoimaton ratkaisuprosessin kognitiivisen haasteellisuuden takaamiseksi. Tuutorin tehtävänä ongelmakeskeisessä oppimisessa on erityisesti tukea ryhmiä ongelmanratkaisuprosessissa mallittamalla asiantuntijan ajattelua. Tvt voi tukea ongelmakeskeistä oppimista tarjoamalla työvälineitä ongelman työstämiseen, välittämällä ongelmiin liittyvää lähdemateriaalia (esimerkiksi ongelmapankit verkossa) tai helpottamalla ongelmakeskeisen oppimisen vaiheiden strukturoinnissa.

Keskeisiä käsitteitä