2. Katsaus oppimisen tutkimukseen 1900-luvun alusta 1970-luvulle

Asiantuntijuus kognitiivisena ilmiönä

Yleiskatsaus

Perinteisesti asiantuntijuutta on tarkasteltu yksilöpsykologisesta näkökulmasta. Yksilöpsykologian mielenkiinnon kohteena ovat olleet asiantuntijoiden mielensisäiset prosessit sekä tietorakenteiden ominaisuudet. Kognitiivisella asiantuntijuusnäkökulmalla on siis yhteyksiä niin ongelmanratkaisu- kuin muistitutkimukseenkin. Kognitiivisen asiantuntijuustutkimuksen tiedonhankinta on perustunut muiden muassa aloittelija - asiantuntijavertailuihin. Asiantuntijan ominaisuuksiksi on mainittu laaja tietoperusta, kyky ratkaista nopeasti monimutkaisiakin ongelmia sekä hyvin organisoituneet mielen sisäiset tietorakenteet.

Asiantuntijoiden tietorakenteissa on todettu olevan erityispiirteitä, jotka auttavat heitä ylittämään tavanomaisia tiedonkäsittelykyvyn rajoituksia. Asiantuntijoiden tietorakenteiden kuvataan olevan monipuolisia ja sisältävän monen tyyppistä tietoa: ilmiöitä kuvailevaa tietoa (deklaratiivista tietoa), toiminnallista tietämystä (procedural knowledge) sekä kokemuksen myötä kertynyttä äänetöntä tietoa (tacit knowledge, Polanyi, 1969). Kognitiivisen näkemyksen mukaan asiantuntijat ovat muodostaneet eri tiedon muotojen perusteella korkeamman asteen käsitteellistä tietoa, joka sisältää yhteyksiä laajalle pienempiin käsitteellisiin tietoyksiköihin, äänettömään tietoon sekä toiminnalliseen tietämykseen. Asiantuntijoiden tietorakenteiden on myös kuvattu sisältävän kapseloitunutta tietoa, jossa sekä teoreettinen että käytännöllinen tietämys yhdistyvät asiantuntijatoiminnalle hyödyllisellä tavalla. Monipuolisten tietorakenteiden avulla asiantuntijoiden on mahdollista palauttaa työmuistiinsa nopeasti tarvittavia asioita, hahmottaa kokonaisuuksia, analysoida ongelmia sekä erottaa olennaiset tekijät epäolennaisista ja toimia strategisesti.

Asiantuntijuuden eri ulottuvuuksia voidaan kuvata myös vertikaalisen ja horisontaalisen asiantuntijuuden käsitteillä. Vertikaalisella asiantuntijuudella tarkoitetaan tiettyyn aiheeseen syventyvää erityistietämystä, kun taas horisontaalisella asiantuntijuudella tarkoitetaan johonkin aihepiiriin liittyvää, kattavampaa tietämystä.

Viimeaikaisessa asiantuntijuustutkimuksessa on korostettu asiantuntijuuden sosiaalista luonnetta. Tämä juontaa näkemyksestä, jonka mukaan ihmisen älyllistä toimintaa ei voida erottaa sosiokulttuurisesta ympäristöstä. Näin ollen myös asiantuntijuuden tarkastelu on perusteltua ulottaa sosiaalisiin ja kulttuurisiin näkökulmiin.

Keskeisiä käsitteitä