Tieto- ja viestintätekniikka ajattelun ja oppimisen
tukena
Yleiskatsaus
Viimeaikaisten tutkimuslinjausten perusteella voidaan
sanoa, että tieto- ja viestintätekniikka (TVT) ja oppimisen tutkimus
ovat löytäneet toisensa. TVT:llä on yhä suurempi rooli yhteiskunnassamme
ja kulttuurissamme. Siksi on tarpeellista ymmärtää, kuinka ihminen
oppii ja käsittelee tietoa teknologioita hyödyntävässä toimintaympäristössä.
Puhutaankin, että älykkyytemme on jakautunut teknologiseen ympäristöön
ja että tiedonkäsittelykykymme rajat ovat laajentuneet teknologisten
välineiden hyödyntämisen myötä. Toisaalta oppimisen tutkimus on
pystynyt osoittamaan, että teknologia voi tukea ihmisen kognitiivista
toimintaa ja yhteisöllistä oppimista. TVT voi toimia esimerkiksi
ajatusten jäsentämisen välineenä, apuna työskentelyn vaiheistamisessa
tai ideoinnissa.
Verkostopohjaiset oppimisympäristöt tarjoavat mahdollisuuksia
yhteisölliseen oppimiseen, tiedon yhteiseen rakenteluun ja vuorovaikutukseen.
TVT voi myös olla väline sellaisten oppimisyhteisöjen rakentumiselle,
joiden ei olisi mahdollista toimia ilman tietoverkkoja (esimerkiksi
toisistaan kaukana työskentelevät tutkijat).
Opetusteknologian sovelluksissa (esimerkiksi verkko-oppimisalustoissa)
on oppimisteoreettisesta näkökulmasta tarkasteltuna suuria eroja.
Toiset ympäristöt sisältävät runsaasti työvälineitä ajattelun tukemiseen,
tiedon rakenteluun sekä jopa erilaisia ajattelun tukemiseen tarkoitettuja
teknologisia työvälineitä. Tällaisesta työvälineestä esimerkkinä
mainittakoon FLE:n ajatustyypit, jotka auttavat keskusteluun osallistujaa
jäsentämään esitettyjä kommentteja esimerkiksi kysymyksiksi tai
uusiksi ideoiksi. Ajatustyypit pakottavat viestin lähettäjää miettimään
sanomansa merkitystä ja edistävät siten metakognitiivista ajattelua
eli oppijan tietoisuutta omista ajatteluprosesseistaan. Toiset ympäristöt
taas ovat enemmänkin mekaanisia työvälineitä tiedostojen jakamismahdollisuuksineen
sekä keskustelualueineen. Tällöin ympäristö itse ei ohjaa oppijaa
tiedonrakentelun kannalta merkityksellisten prosessien ääreen, ja
se, mitä ympäristössä tehdään ja kuinka siinä toimitaan, nousee
merkittävään asemaan oppimisessa. Usein opetusteknologioiden käyttöä
tuetaankin pedagogisten mallien, skriptien sekä oppimisaihioiden
avulla.
Pedagogisella mallilla tarkoitetaan oppimisen teoriaan
pohjautuvaa käytännön mallia tai viitekehystä oppimisprosessin etenemisen
vaiheista sekä siitä, miten oppiminen tulisi järjestää. Näitä ovat
esimerkiksi ongelmaperustainen oppiminen sekä tutkiva oppiminen.
Usein viitataan myös pedagogisiin skripteihin, joilla tarkoitetaan
yksittäisten oppimistilanteiden melko tarkkaa vaiheistamista. Viime
aikoina on myös keskusteltu TVT:n sovelluksissa käytettävästä, uudelleen
hyödynnettävästä oppimateriaalista tai sen palasista eli oppimisaihioista.
Oppimisaihiot voivat toimia esimerkiksi oppimisprosessin virikemateriaalina.
On kuitenkin huomattava, että myös oppimisaihioiden suunnittelussa
ja käytössä tarvitaan pedagogista tausta-ajattelua.
Teknologian opetuskäyttöön liittyviä tutkimussuuntauksia
voidaan erottaa useita. Jo 70-luvulla sai alkunsa Computer Assisted
Learning (CAL) eli tietokoneavusteisen oppimisen (TAO) suuntaus,
joka syntyi behaviorismin jälkimainingeissa. Kärjistettynä suuntauksessa
tutkittiin, kuinka itseopiskelumateriaalit ja tietokoneavusteiset
harjoitukset, kuten monivalinnat, voivat edesauttaa oppimista. Viimeaikaisista
suuntauksista tärkeimpänä voidaan pitää tietokoneavusteisen yhteisöllisen
oppimisen (Computer Supported Collaborative Learning, CSCL) traditiota.
Siinä painopiste on oppimisen tutkimuksessa, ja tietokone ja -verkot
käsitetään yhteisöllisen työskentelyn sekä tiedonrakentelun työvälineeksi.
Suuntauksessa on painopisteenä ihmisten välinen vuorovaikutus, tiedon
työstäminen sosiaalisesti ja tarjolla olevien työvälineiden kanssa
sekä yksilön ajattelun ja sosiaalisten prosessien vuorovaikutus.
TVT:n opetuskäyttöön liittyvää tutkimusta voi löytää myös avainsanoilla
Instructional Technology, jolla viitataan hyvin yleisesti teknologian
opetuskäyttöön, sekä Instructional Design, jossa painotetaan opetussovellusten
suunnitteluun liittyviä kysymyksiä.
Keskeisiä käsitteitä
- Pedagoginen malli
- Skriptaus
- Oppimisaihio
- Tietokoneavusteinen yhteisöllinen oppiminen (CSCL)
|