2. Katsaus oppimisen tutkimukseen 1900-luvun alusta 1970-luvulle

Tieto- ja viestintätekniikka ajattelun ja oppimisen tukena

Yleiskatsaus

Viimeaikaisten tutkimuslinjausten perusteella voidaan sanoa, että tieto- ja viestintätekniikka (TVT) ja oppimisen tutkimus ovat löytäneet toisensa. TVT:llä on yhä suurempi rooli yhteiskunnassamme ja kulttuurissamme. Siksi on tarpeellista ymmärtää, kuinka ihminen oppii ja käsittelee tietoa teknologioita hyödyntävässä toimintaympäristössä. Puhutaankin, että älykkyytemme on jakautunut teknologiseen ympäristöön ja että tiedonkäsittelykykymme rajat ovat laajentuneet teknologisten välineiden hyödyntämisen myötä. Toisaalta oppimisen tutkimus on pystynyt osoittamaan, että teknologia voi tukea ihmisen kognitiivista toimintaa ja yhteisöllistä oppimista. TVT voi toimia esimerkiksi ajatusten jäsentämisen välineenä, apuna työskentelyn vaiheistamisessa tai ideoinnissa.

Verkostopohjaiset oppimisympäristöt tarjoavat mahdollisuuksia yhteisölliseen oppimiseen, tiedon yhteiseen rakenteluun ja vuorovaikutukseen. TVT voi myös olla väline sellaisten oppimisyhteisöjen rakentumiselle, joiden ei olisi mahdollista toimia ilman tietoverkkoja (esimerkiksi toisistaan kaukana työskentelevät tutkijat).

Opetusteknologian sovelluksissa (esimerkiksi verkko-oppimisalustoissa) on oppimisteoreettisesta näkökulmasta tarkasteltuna suuria eroja. Toiset ympäristöt sisältävät runsaasti työvälineitä ajattelun tukemiseen, tiedon rakenteluun sekä jopa erilaisia ajattelun tukemiseen tarkoitettuja teknologisia työvälineitä. Tällaisesta työvälineestä esimerkkinä mainittakoon FLE:n ajatustyypit, jotka auttavat keskusteluun osallistujaa jäsentämään esitettyjä kommentteja esimerkiksi kysymyksiksi tai uusiksi ideoiksi. Ajatustyypit pakottavat viestin lähettäjää miettimään sanomansa merkitystä ja edistävät siten metakognitiivista ajattelua eli oppijan tietoisuutta omista ajatteluprosesseistaan. Toiset ympäristöt taas ovat enemmänkin mekaanisia työvälineitä tiedostojen jakamismahdollisuuksineen sekä keskustelualueineen. Tällöin ympäristö itse ei ohjaa oppijaa tiedonrakentelun kannalta merkityksellisten prosessien ääreen, ja se, mitä ympäristössä tehdään ja kuinka siinä toimitaan, nousee merkittävään asemaan oppimisessa. Usein opetusteknologioiden käyttöä tuetaankin pedagogisten mallien, skriptien sekä oppimisaihioiden avulla.

Pedagogisella mallilla tarkoitetaan oppimisen teoriaan pohjautuvaa käytännön mallia tai viitekehystä oppimisprosessin etenemisen vaiheista sekä siitä, miten oppiminen tulisi järjestää. Näitä ovat esimerkiksi ongelmaperustainen oppiminen sekä tutkiva oppiminen. Usein viitataan myös pedagogisiin skripteihin, joilla tarkoitetaan yksittäisten oppimistilanteiden melko tarkkaa vaiheistamista. Viime aikoina on myös keskusteltu TVT:n sovelluksissa käytettävästä, uudelleen hyödynnettävästä oppimateriaalista tai sen palasista eli oppimisaihioista. Oppimisaihiot voivat toimia esimerkiksi oppimisprosessin virikemateriaalina. On kuitenkin huomattava, että myös oppimisaihioiden suunnittelussa ja käytössä tarvitaan pedagogista tausta-ajattelua.

Teknologian opetuskäyttöön liittyviä tutkimussuuntauksia voidaan erottaa useita. Jo 70-luvulla sai alkunsa Computer Assisted Learning (CAL) eli tietokoneavusteisen oppimisen (TAO) suuntaus, joka syntyi behaviorismin jälkimainingeissa. Kärjistettynä suuntauksessa tutkittiin, kuinka itseopiskelumateriaalit ja tietokoneavusteiset harjoitukset, kuten monivalinnat, voivat edesauttaa oppimista. Viimeaikaisista suuntauksista tärkeimpänä voidaan pitää tietokoneavusteisen yhteisöllisen oppimisen (Computer Supported Collaborative Learning, CSCL) traditiota. Siinä painopiste on oppimisen tutkimuksessa, ja tietokone ja -verkot käsitetään yhteisöllisen työskentelyn sekä tiedonrakentelun työvälineeksi. Suuntauksessa on painopisteenä ihmisten välinen vuorovaikutus, tiedon työstäminen sosiaalisesti ja tarjolla olevien työvälineiden kanssa sekä yksilön ajattelun ja sosiaalisten prosessien vuorovaikutus. TVT:n opetuskäyttöön liittyvää tutkimusta voi löytää myös avainsanoilla Instructional Technology, jolla viitataan hyvin yleisesti teknologian opetuskäyttöön, sekä Instructional Design, jossa painotetaan opetussovellusten suunnitteluun liittyviä kysymyksiä.

Keskeisiä käsitteitä